03.11.2009
Korkosijoittaja on tulevaisuudessa vaikean valinnan edessä. Yleinen korkotaso niin korkokäyrän lyhyessä kuin pitkässäkin päässä on tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla. Finanssikriisistä johtuneet yrityslainojen huomattavat riskilisät ovat kaventuneet tuntuvasti ja näin pienentäneet tuottopotentiaalia.
Pankkien ilmaisen rahan aika ohi?
Katseet kohdistuvat nyt keskuspankkien toimiin likviditeetin varmistamiseksi markkinoilla. Jatkuuko lainananto nollakorolla pankeille vai uskovatko keskuspankit rahoitusmarkkinan jo selviytyvän ilman heidän ”ilmaista rahaansa”? Keskuspankkien halvan rahan lainanannolla oli tarkoitus turvata pankeille mahdollisuudet antaa lainaa asiakkailleen.
Tapiolan Varainhoidon korkosijoituspäällikön Peter Castrenin mukaan nämä tukitoimet eivät kuitenkaan ole suuntautuneet tarkoitettuun kohteeseen.
”Pankit ovat yleisesti sijoittaneet keskuspankilta nollakorolla lainaamaansa rahaa valtion obligaatioihin saaden 2-3 prosentin tuottoa. Tämä osaltaan selittää monien pankkien erinomaiset tulokset viime vuosineljänneksen aikana”, hän toteaa.
Nämä pankkitoimet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Saksan ja USA:n 10 vuoden korot ovat pysytelleet enimmäkseen 3,0-3,5 prosentin haarukassa tänä vuonna. Kun valtioiden elvytyspaketit julkaistiin, oli odotettavaa, että valtioiden suuri lainantarve ja sitä kautta valtionobligaatioiden emissiot olisivat aiheuttaneet pitkien korkojen nousua. Pankkien sijoituspolitiikasta johtuen nämä korot ovat kuitenkin pysytelleet alhaalla, ja
toistaiseksi on vältytty korkojen dramaattiselta nousulta.
Castrenin mukaan varovainen käänne ylöspäin on kuitenkin jo käsillä korkomarkkinoilla. Pohja on saavutettu, ja reaalitalouden valonpilkahdukset näkyvät lähiviikkoina ja -kuukausina myös korkotason nousuna.
”Markkinoilla on ollut tänä syksynä käynnissä tietty värinä ja tarkkailutilanne, jossa on haettu merkkejä suhdanteiden suunnasta ja tulevan kasvun voimakkuudesta. Nyt niitä on saatu, ja se heijastuu loppuvuoden aikana myös korkomarkkinoihin. Luvassa on varovaista markkinakorkojen nousua”, Castren ennustaa.
Yrityslainat kiinnostava kohde
Kun taloudellinen toimeliaisuus viriää, kasvava kysyntä nostaa korkotasoa kautta linjan. Castrenin mielestä kiinteäkorkoiset yrityslainapaperit ovat tässä kohtaa selvästi valtionobligaatioita parempi sijoituskohde. Ne antavat hyvän riskilisän ja tarjoavat samalla puskuria korkojen nousua vastaan.
”Jos talous kohenee, myös yritysten tilanne paranee. Samalla yrityslainojen kysyntä kasvaa”, hän muistuttaa.
Ennätysalhaisten korkojen aika päättymässä
Vaikka maailmantaloudessa on nähty selkeitä merkkejä paremmasta, kasvu on monien mielestä yhä varsin epävarmalla pohjalla ja keskuspankkien toimien varassa. Korkosijoittaja tarkkaileekin nyt tarkasti sekä suoria että epäsuoria signaaleja, joita saadaan Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankeilta EKP:ltä ja Fediltä. Markkinoilla pohditaan, milloin keskuspankit ovat valmiita hylkäämään pankeille antamansa ilmaisen
lainanannon ja muut mittavat elvytystoimet. Kumpikaan suurista keskuspankeista ei kuitenkaan halua olla aiheuttamassa tilannetta, jossa orastava kasvu taittuu.
Castren uskookin useimpien asiantuntijoiden tavoin tasaisen kasvun vaihtoehtoon. Se pitäisi myös korot hallitussa nousuvauhdissa.
Yleinen ennuste on, että EKP ja Fed tekevät ensimmäiset koronnostot kesän korvalla. Niiden tarkoituksena on hillitä markkinoiden ylikuumentumista ja torjua halvan rahan tuottaman uuden talouskuplan riskiä.
”Ennätyksellisen alhaisten korkojen aika päättyy todennäköisesti ensi kevääseen mennessä. Korkosijoittajan kannattaakin olla nyt tarkkana ja hereillä. Ensimmäinen markkinakäänne voi tulla hyvinkin nopeasti”, Castren painottaa.
Kuva: Istockphoto
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
