12.10.2009
Suomi on hyvä paikka meille suomalaisille. Silti sijoittajalla on monta syytä vilkuilla myös muun Euroopan sijoituskohteita. Yksi niistä on mahdollisuus parempaan toimialahajautukseen.
”Suomessa hajautus on vaikeampaa, koska yksi tai kaksi yritystä voi muodostaa koko toimialan”, sanoo apulaisjohtaja Outi Kalpio Tapiola Varainhoidosta.
Läntisen Euroopan markkinoilta löytyy muun muassa iso joukko kiinnostavia yrityksiä terveydenhoidossa, joka on pieni ala Helsingin pörssissä. Terveysalan yritysten näkymät ovat hyvät muun muassa väestön ikääntymisen takia.
Samalla tavoin suuresta Euroopasta löytyy paljon kansainvälisiä kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluita, joita Helsingin pörssissä on vähän. Monilla näistä eurofirmoista on vahva tukijalka kotimaan markkinoissa, mutta myös hyvät mahdollisuudet kehittyvillä markkinoilla. Euroopan suurten maiden orastava toipuminen tekee nämä yritykset kiinnostaviksi sijoituskohteiksi.
Monet läntisen Euroopan teollisuusyrityksistä hyötyvät myös Aasiasta alkavasta talouden elpymisestä. Lisäksi yrityksillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää itäisten naapurien alhaista kustannustasoa ja välttää siten vahvasta valuutasta johtuvat vientihaasteet.
Oikeiden yritysten metsästys
Euroopan mahdollisuuksia ylistettäessä on syytä muistaa, että osakesijoituksia ei tehdä maanosaan vaan yrityksiin. Oikeiden yritysten löytäminen onkin Kalpion mukaan keskeinen edellytys jatkuvalle onnistumiselle.
”Osakevalinnat perustuvat Tapiola Varainhoidossa omaan yritysanalyysiimme. Lisäksi tapaamme kaikkien sijoituskohteiden edustajat säännöllisesti”, Kalpio kertoo.
Tapiolan Eurooppa-rahaston sijoitusvalintoja eivät ohjaa markkinaindeksit. Tavoitteena on tasapainoinen salkku, joka ei ole vääristynyt tiettyihin toimialoihin tai markkina-arvoiltaan isoihin yhtiöihin. Tästä filosofiasta Eurooppa-rahaston edustaja voi puhua punastumatta. Kymmenen vuotta täyttäneen rahaston tuottoprosentti on viime vuoden ennätysmäisestä taantumasta huolimatta ollut vuositasolla 2,5.
Kymmenessä vuodessa se on johtanut 27,7 prosentin kokonaistuottoon. Vertailuindeksi Stoxx600 Europe total return on tuottanut samana aikana kaksi prosenttia.
Tarkkaan yritysanalyysiin perustuva strategia johtaa väistämättä siihen, että salkussa on rajattu määrä osakkeita. Nyt Eurooppa-rahaston salkusta löytyy noin 40 yrityksen osakkeita. Määrä on kuitenkin riittävä, sillä portfolioteorian mukainen hajautus syntyy jo noin 20 osakkeella.
Kun hyvä yritys on löydetty, ei sitä kannata myydä heti pois. Eurooppa-rahaston keskimääräinen sijoitusaika onkin kolme vuotta.
”Mitä vähemmän käy kauppaa, sitä vähemmän syntyy kustannuksia. Hyöty tulee osuudenomistajille”, Kalpio muistuttaa.
Rohkeus on kasvanut
Taantuman alla Eurooppa-rahasto vähensi oikea-aikaisesti sijoituksiaan velkavetoisiin yrityksiin. Muun muassa finanssiala lähes katosi salkusta. Kevään jälkeen rahasto on lisännyt arvoltaan suhdanneherkkien syklisten osakkeiden painoa. Mukaan ovat tulleet jälkeen valikoidulla otteella myös finanssisektorin osakkeet.
Muutos perustuu maailmantalouden näkymien ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen paranemiseen. Myös yritysten nopea reagointi ja kustannusleikkaukset ovat lisänneet luottamusta siihen, että ne selviävät taantumasta keskimäärin pelättyä pienemmillä vahingoilla.
Jalat on kuitenkin syytä pitää maassa, sillä osakemarkkinoiden lyhyen tähtäimen ylireagointi voi hämärtää kokonaiskuvaa. Odotukset talouden käänteestä ja sen kestävyydestä ovat voineet nousta jo liiankin koviksi.
”Siksi korjausliike alas on lyhyellä tähtäimellä mahdollinen, mutta en kuitenkaan usko massiiviseen pudotukseen”, Kalpio arvioi.
Uskoa luo muun muassa yritysten pikku hiljaa parantuneet näkymät ja maailman keskuspankkien sitoutuminen elvyttävään korkopolitiikkaan.
Näissäkin oloissa pitää rahaston kymmenvuotinen perusfilosofia.
”Sijoittamme vain hyviin yhtiöihin ja vältämme hyvin velkavetoisia yrityksiä”, Kalpio tiivistää.
Teksti: Risto Pennanen
Kuva: Istockphoto
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
