| |
 |
| |
"Suomalaisten sijoitusstrategiassa on
tapahtunut valtava murros",
Jari Järvinen sanoo.
|
1.9.2009
”Talouden näkymät ovat selkiytyneet huomattavasti kesän aikana. Ainakin odotusmielessä tilanne on selvästi parempi kuin keväällä. Vakautumisen sijaan voimme puhua jo elpymisestä”, Tapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen arvioi alkusyksyn tilannetta.
Järvinen muistuttaa kuitenkin, että odotusten paraneminen ja viime kuukausina nähty osakekurssien nousu perustuvat toistaiseksi enemmän psykologisiin tekijöihin kuin taloudellisiin tosiasioihin: ”Seuraavan puolen vuoden aikana näemme, miten elpyminen realisoituu myös kovempiin faktoihin”, hän sanoo.
Järvinen huomauttaa, että myönteinen talouskäänne on ollut pitkälti valtioiden elvytystoimien ansiota. Pysyvälle kasvu-uralle pääsy edellyttää kulutuskysynnän ja investointien elpymistä.
”Jos todellinen kysyntä ei lähde virkoamaan, ensi keväänä on odotettavissa takapakkia.”
Kehittyvien markkinoiden osakkeet kiinnostavat eniten
Sijoittajan kannalta tilanne on erityisen kiinnostava osakemarkkinoilla. Ensimmäistä kertaa sitten joulukuun 2007 on perusteltua harkita osakkeiden lisäämistä sijoitussalkussa.
”Osakkeiden arvostukset suhteessa riskeihin ovat houkuttelevat. Samaan aikaan talouden näkymät ovat parantuneet ja riskit pienentyneet.”
Viime kuukausien noususta huolimatta osakkeiden hinnat ovat edelleen keskimäärin 15–20 prosenttia alle vuoden takaisista ja kolmasosan alempana kevään 2007 lukemista. Erityisen kiinnostavia sijoituskohteita pitkällä aikavälillä ovat Järvisen mielestä kehittyvien talouksien osakemarkkinat, joilla suomalaiset sijoittajat ovat tähän saakka olleet suhteellisen varovaisia.
”Nyt sijoitusstrategiassa on tapahtumassa valtava murros. Suomalaisten sijoitukset suuntautuvat entistä enemmän juuri kehittyville markkinoille.”
Korkomarkkinoilla Järvinen uskoo tuottoisimpien sijoituskohteiden löytyvän edelleen yrityslainoista. Toisaalta hän ei ole myöskään huolissaan valtionlainojen korkotason noususta.
”Kaikki riskiluokat tuottavat, yritysriski tosin paremmin kuin muut.”
Deflaation riski on edelleen todellinen
Pitkän aikavälin sijoittajalle oleellinen kysymys on talouden tasapainottelu inflaation ja deflaation välillä.
Inflaation kiihtymistä Järvinen pitää varsin epätodennäköisenä.
”Kysynnän kasvun tulisi olla varsin merkittävä, jotta hinnat alkaisivat taas nousta. Myöskään elvyttävä rahapolitiikka ei automaattisesti johda inflaatioon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut rahamäärän kasvu Euroopassa ei ole laittanut liikkeelle inflaatiota.”
Sen sijaan deflaation uhka on Järvisen mielestä edelleen todellinen, vaikka keskuspankkien ja hallitusten elvytystoimet ovatkin osaltaan torjuneet riskiä hintojen alenevasta kierteestä.
”Deflaatioriskiä ovat lisänneet ylivelkaantuminen, varallisuuskohteiden hintojen lasku ja tuotantoresurssien merkittävä vajaakäyttö.”
Japania on pidetty malliesimerkkinä siitä, millainen kurimus deflaatiosta voi seurata. 1990-luvun alun talouskuplan puhkeaminen romahdutti osakkeiden ja muun varallisuuden hinnat sekä johti pankkikriisiin. Itseään ruokkiva deflaatiokierre on aiheuttanut lähes kaksi vuosikymmentä jatkuneen matalan talouskasvun ajan, josta maa ei ole vieläkään päässyt irti.
”Japanin mallin toteutumista pidetään meillä yleisesti epätodennäköisenä, mutta tarkemmin mietittynä hyvin samantapaisia asioita on tapahtunut myös muissa teollisuusmaissa.”
Tulevilla talouspoliittisilla päätöksillä on Järvisen mukaan ratkaiseva merkitys deflaation torjunnassa. Päätöksenteko on tässä tilanteessa melkoista tasapainottelua.
”Elvytystä ei voi lopettaa liian aikaisin, mutta sitä ei myöskään saa jatkaa liian pitkään. Tällä hetkellä on perusteltua pitäytyä ylielvyttävissä toimissa. Inflaatio voidaan aina nitistää korkoja nostamalla, mutta deflaatiosta eroon pääseminen onkin jo huomattavasti suurempi haaste.”
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Juha Salminen ja Istockphoto
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
