Olen pohtinut viime aikoina tiiviisti finanssikriisin ja sitä seuranneen talouslaman vaikutuksia sijoittamiseen. Päivittäisen pörssivärinän sijaan välillä on hyvä katsoa, mihin suuntaan maailma on kehittymässä pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta.

Uskon, että sijoittajalta vaaditaan jatkossa uudenlaista ajattelutapaa, sillä taloudellinen painopiste muuttuu vääjäämättä laman ja rakennemuutosten seurauksena. Vanhan perusteollisuuden kasvu on kysymysmerkki. Lisäksi viime vuosien suurten pörssiveturien, kuten finanssisektorin, kulta-aika voi olla ohi. Sijoittaja ei siis voi laskea sen varaan, että perinteisesti hyvin tuottaneet yhtiöt ovat tuottoisia kohteita myös tulevaisuudessa.

Uuden ajan kynnyksellä tulevaisuuteen tähyämisen lisäksi on hyvä katsoa myös menneeseen. Mielestäni historiasta voidaan ottaa oppia, jos tarkastelujakso ulotetaan riittävän pitkälle horisonttiin. Viimeiset kaksi vuosikymmentä jatkunut velkavetoisen kasvun aika vääristää kuvaa, joten kannattaa katsoa vähän pidemmälle. Nyt olisi ehkä hyvä tarkastella ajanjaksoja, jolloin velkoja on maksettu takaisin. Pölyttyneet taloushistorian kirjat voivat antaa enemmän ajatuksia kuin se, että joka sekunti vahtii tuoreita talousuutisia.

Vaikka talouskriisin jälkeinen maailma ei näytäkään samalta, kuin ennen kriisiä, sijoittamiseen vaikuttavat psykologiset tekijät tuskin muuttuvat miksikään. Ahneuden ja arkuuden vaihtelut ovat pysyneet samana vuosituhansia. Näin on varmasti myös jatkossa.

Tom Liljeström
Toimitusjohtaja
Tapiola Varainhoito Oy

Lue lisää Tom Liljeströmin ajatuksia sijoittamisen uudesta ajasta ja ennustemalleista Yritystalouden syyskuun numerosta. 

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi