26.10.2011

Valitettavasti päätöksenteon venyminen sekä uhka pankkien tiukkenevasta luotonantopolitiikasta ovat jo vakavasti heikentäneet talousluottamusta ja euroalueen kasvunäkymää. Viimeisimpien talouslukujen valossa vähintäänkin lyhyt taantumajakso on euroalueella varsin todennäköinen.

 
On sinänsä rohkaisevaa, että päätöksiä saataneen aikaiseksi kaikilla velkakriisin tärkeimmillä rintamilla. Markkinoiden luottamuksen pysyvää palautumista on silti turha odottaa, sillä kaikkien ratkaisujen lähtökohtana on edelleen pyrkimys minimoida ainoiden uskottavien tahojen eli euroalueen AAA-valtioiden vastuu tukitoimien rahoituksesta.

Velkakriisin leviäminen suuriin euromaihin pitäisi kyetä estämään

Markkinatilanteen normalisoitumisen kannalta tärkeintä olisi kyetä vakuuttamaan sijoittajat siitä, ettei velkakriisin anneta missään olosuhteissa levitä suuriin euromaihin kuten Italiaan ja Espanjaan. Tämä edellyttäisi sitä, että kriisinhallintavälineillä olisi valmius tarvittaessa taata pienten ongelmamaiden lisäksi myös Italian ja Espanjan rahoituksen saatavuus

Euromaat eivät kuitenkaan ole valmiita kasvattamaan suoria takausvastuitaan näin suuriksi, eikä palomuurin rahoitusta myöskään haluta sälyttää EKP:n harteille. Siksi ratkaisuksi on esitetty eräänlaista vakuutusjärjestelmää, jossa ERVV:n nykyisellä kapasiteetilla voitaisiin tarjota osittainen, esimerkiksi 20 prosentin suuruinen luottoriskivakuutus reilun 1000 miljardin veloille. Nähtäväksi jää, riittääkö osittainen vakuutus sijoittajille ja onnistuvatko ongelmamaat saamaan rahoituksensa markkinoilta.

Pankkien pääomittaminen etenee hitaammin kuin olisi toivottavaa

Myönteistä tilanteessa on kuitenkin ollut se, että euroalueen pankkien vakavaraisuusongelmat on vihdoin tunnustettu ja pankkien mittavasta pääomituksesta sovittu.  On kuitenkin todennäköistä, että vakavaraisuuden vahvistuminen etenee hitaammin ja eri tavalla kuin olisi toivottavaa.

Ideaalitapauksessa pankit vahvistaisivat vakavaraisuuttaan hankkimalla lisäpääomat nopeasti markkinoilta tai pyytämällä omilta kotivaltioiltaan julkista pankkitukea. Näinä aikoina lisäpääomien hankkiminen markkinoilta on kuitenkin kallista, eikä pankin osittainen kansallistaminenkaan ole järin houkutteleva vaihtoehto. Siksi monet pankit oletettavasti valitsevat hitaamman tien ja parantavat vakavaraisuuttaan mieluummin rajoittamalla luotonantoaan ja myymällä omaisuuttaan. Luottohanojen tyrehtyminen puolestaan heikentää talouskasvua, mikä hankaloittaa pankkien toimintaympäristöä entisestään.

 
Timo Vesala
Ekonomisti
Tapiola Varainhoito Oy

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi