Kim Gorschelnik sanoo, että yritysten liikevaihdot ovat pysyneet hyvällä tasolla, mutta tulokset ovat heikentyneet.

Pelko Euroopan velkakriisin vaikutuksista on jo alkanut vaikuttaa osakekurssien lisäksi yritysten tuloksiin ja tulevaisuuden odotuksiin.

”Lyhyellä aikavälillä kysymys on luottamuksesta. Pidemmällä aikavälillä velkojen lyhentäminen ja julkisen talouden säästötoimenpiteet heikentävät kysyntää ja sitä kautta talouskasvua”, sanoo Tapiola Pankin arvopaperivälityksen pääanalyytikko Kim Gorschelnik.

Kreikan ja muiden velkaisten euromaiden pyrkimykset saada taloutensa tasapainoon edellyttävät suuria säästöjä. Ne vaikuttavat maiden kulutukseen, joka lopulta vaikuttavat koko Euroopan talouteen.

Talouskasvun hiipuminen näkyy jo suomalaisten pörssiyhtiöiden kolmannen vuosineljänneksen tuloksissa. Tulosvaroituksia ja -pettymyksiä on tähän mennessä ollut selvästi positiivisia yllätyksiä enemmän.

”Yritysten liikevaihdot ovat pysyneet hyvällä tasolla, mutta tulokset ovat olleet odotuksia heikompia. Syynä on kustannusten nousu, jota yritykset eivät ole onnistuneet hinnoittelemaan tuotteisiinsa”, Gorschelnik sanoo.

Nyt raaka-aineiden hintojen nousu on pysähtynyt ja kääntynyt osittain jo laskuun. Seuraavaksi pelätäänkin, että yhtiöiden liikevaihdot lähtevät laskuun.

Aasia ja Amerikka pärjäävät sentään

Gorshelnikin mukaan tällä hetkellä sijoittajan kannattaa suosia sellaisia yrityksiä, joiden toiminta on tasaista taantumassakin. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi teleoperaattorit, kuten Elisa ja Sonera, ja yritykset kuten Lassila & Tikanoja ja Fortum.

”Toisaalta sykliset osakkeet ovat laskeneet jo puoli vuotta. Jossain vaiheessa suunta muuttuu, ja kun lasku on ollut suuri, niin myös nousu voi olla suurta”, Gorschelnik sanoo. Esimerkkeinä Gorschelnik mainitsee metsäyhtiöt UPM:n ja Stora Enson sekä konepajayhtiöt Metson ja Cargotecin.

Onneksi Euroopan ongelmien vastapainoksi löytyy hyviä uutisia muualta. Kiinassa ja Aasiassa talouskasvu on jatkunut. Yhdysvalloissakin kasvua on. Osakemarkkinoiden kannalta hyvä uutinen on se, että yhdysvaltalaisten yritysten tulokset ovat edelleen kolmannella neljänneksellä olleet kasvussa ja odotuksia vahvemmat.

Kriisit ovat erilaisia

Nykyinen tilanne eroaa Yhdysvalloista alkaneesta vuoden 2008 talouskriisistä siinä, että silloin kriisin laukaisseen investointipankki Lehman Brothersin konkurssi tuli markkinoille yllätyksenä. Se loi markkinoille epävarmuuden, jonka vuoksi maailman lainahanat menivät kiinni, ja pysäytti taloudellisen toimeliaisuuden lähes täysin, kun yritysten maksuvalmius eli likviditeetti loppui.

Nyt kriisissä taistelevan Kreikan talouden kaatumista on odotettu jo vuoden verran. Sen vuoksi siihen on alettu myös varautua.

Kreikan velkoja ollaan helpottamassa ensisijaisesti niin, että velkojina olevat pankit ja sijoittajat antavat osan veloista anteeksi. Siitä voi seurata se, että osa pankeista joutuu luottotappioiden takia tilanteeseen, jossa niiden omat pääomat eivät riitä. Sitä varten EU:ssa valmistaudutaan pääomittamaan pankkeja.

Ensisijaisesti pääomittaminen jäisi pankkien omistajien vastuulle osakeantien kautta. Vasta sen jälkeen apuun tulisivat valtiot ja viime kädessä muut euromaat. Pääomittamisessa pankit myyvät omia osakkeitaan ja sitä kautta saavat lisää rahaa pääomakseen. Pääomittajasta puolestaan tulee pankin omistaja.

Suomalaisten pörssinoteerattujen pankkien, kuten Nordean ja OP-Pohjolan, tilanteen pitäisi tämänhetkisten tietojen mukaan olla selvästi parempi kuin ranskalaisten ja saksalaisten pankkien. Mutta jos velkakriisi osuu täydellä teholla eurooppalaisiin pankkeihin, vaikuttaa se myös suomalaisten pankkien osakkeiden arvoon.

Tällä viikolla EU:sta odotetaan päätöksiä, miten velkakriisiä koetetaan ratkaista tästä eteenpäin. Usko ratkaisun löytymiseen on jo nostanut osakekursseja lokakuussa.

Teksti: Jukka Lehtinen
Kuva: Juha Salminen
 

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi