13.9.2011.
Ruotsin talouden ripeää nousua taantumasta on ihailtu ja kadehdittu Suomessa. Syksyn alettua kansainvälisen talouden epävarmuus on kuitenkin alkanut heijastua myös läntiseen naapurimaahan.
Maan valtiovarainministeriö alensi elokuun lopussa ensi vuoden kasvuennustettaan 1,3 prosenttiin, kun keväällä odotettiin vielä 3,8 prosentin kasvua.
Myös Norjassa kasvun odotetaan hieman hidastuvan. Maan
keskuspankki on alentanut tämän ja seuraavan vuoden kasvuennustettaan puoli prosenttiyksikköä. Tälle vuodelle odotetaan 2,7 prosentin ja ensi vuodelle 3,5 prosentin kasvua.
Euroalueen kriisi varjostaa vientiä
Kuluttajien ja teollisuuden luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat Ruotsissa heikentyneet. Luvut ovat kuitenkin edelleen selvästi vahvempia kuin euroalueella ja Yhdysvalloissa.
”Teollisuudessa ja rakentamisessa näkymiä pidetään edelleen varsin hyviä. Vähittäiskaupassa odotetaan heikompaa kehitystä. Eri asia tosin on, toteutuvatko odotukset, sillä kuluttajien ostovoima ja työllisyys ovat säilyneet
hyvinä”, projektipäällikkö Jari Hyvärinen Etlasta sanoo.
Ruotsissa viennin rakenne on samantyyppinen kuin Suomessa. Poikkeuksena on kulkuneuvojen suuri osuus televiestinnän, konepajateollisuuden ja metsäteollisuuden tuotteiden ohella.
”Ruotsin vienti on herkkä suhdannevaihteluille, sillä suuri osa kaupasta on teollisuuden investointihyödykkeitä”, kansantaloustieteen professori
Markus Jäntti Tukholman yliopistosta sanoo.
Ruotsin vientiteollisuuden näkymiä synkentää se, että tärkeimmät kauppakumppanit ovat kriisin koettelemassa EU:ssa.
Myös Norjan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Euroopassa. Raakaöljyn korkealla pysyttelevä hinta takaa kuitenkin tasaisen tulovirran. Vientituloista noin 60 prosenttia tulee öljystä ja kaasusta.
Julkiset taloudet vakaalla pohjalla
Ruotsin ja Norjan talouksia varjostavat riskit tulevat kansainvälisiltä rahoitus- ja vientimarkkinoilta. Sen sijaan kotimaisia huolenaiheita on vähän.
Norjassa öljyrahat on jo pitkän aikaa rahastoitu. Samaan aikaan julkisen talouden rakenteita on sopeutettu ja varauduttu siten öljytulojen ehtymiseen tulevaisuudessa.
Norjan tavoin myös Ruotsissa julkisen talouden velkaantuminen on hallinnassa. Vaihtotasekin on molemmissa maissa
reippaasti ylijäämäinen.
”Finanssipolitiikassa on varaa elvyttää, jos niin halutaan”, Hyvärinen huomauttaa.
Markus Jäntti muistuttaa, että julkista taloutta on Ruotsissa tervehdytetty määrätietoisesti jo 1990-luvulta lähtien.
”Valtiovarainministeri Anders Borg on julkistettu finanssipoliittiseksi neroksi, mutta tämän eikä edellisenkään hallituksen
piikkiin talousihmettä ei voi laittaa. Takana on pitkän linjan tiukka budjettipolitiikka.”
Omasta valuutasta ei luovuta
Sekä Norja että Ruotsi ovat päättäneet jäädä Euroopan talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. Kummassakin maassa keskustelu euroon siirtymisestä on ollut vaisua, ja euroalueen kriisi tuskin lisää liittymishaluja.
Onko oman valuutan pitämisestä sitten ollut haittaa vai hyötyä? Tästä talousasiantuntijoiden näkemykset menevät hieman ristiin.
”Oma käsitykseni
on, että Ruotsi päässyt eräänlaiseksi vapaamatkustajaksi euron kylkeen. Ennen nykyistä kriisiä euro on tuonut vakautta rahoitusmarkkinoille. Samaan aikaan oma rahapolitiikka on antanut Ruotsille mahdollisuuden tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan”, Jäntti sanoo.
Muun muassa Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen kuuluu niihin ekonomisteihin, joiden
mielestä asialla ei ole suurta merkitystä pitkällä aikavälillä: omia asioitaan voi hoitaa huonosti sekä valuuttaunionin sisällä että sen ulkopuolella.
Entä mitkä sijoituskohteet sitten hyötyvät euron heikkenemisestä ja miten yhteisvaluutan heikkeneminen vaikuttaa ruotsalaisiin ja norjalaisiin yhtiöihin?
"Lyhyellä aikavälillä euron heikkeneminen suhteessa muihin valuuttoihin
hyödyttää sellaisia rahastoja, joissa sijoitukset on tehty kohdemaan valuutalla, kuten esimerkiksi Tapiolan rahastoissa on tehty. Mutta jossakin vaiheessa euron heikkeneminen näkyy myös ruotsalaisten ja norjalaisten yritysten heikkenevänä kilpailukykynä", sanoo osakesijoituspäällikkö Janne Yliheikkilä Tapiola Varainhoidosta.
|
Tapiola Varainhoidon suosikit ruotsalaisista ja norjalaisista yhtiöistä
|
| |
|
Fenix Outdoor
Fenix on ruotsalainen ulkoiluun ja retkeilyyn erikoistunut yhtiö. Fenix kehittää, valmistaa, markkinoi ja myy ulkoilu- ja retkeilytarvikkeita. Sen tunnetuimpia brandeja ovat: Fjällräven, Tierra, Primus ja Hanwag. Lisäksi Fenixillä on Ruotsissa Naturkompaniet-niminen ulkoiluun ja retkeilyyn keskittynyt myymäläketju. Viime keväänä se osti suomalaisen Partioaitta-ketjun. Uskomme
hyvinvointi- ja terveystrendien jatkuvan Pohjoismaissa ja suosivan Fenixin kaltaista yhtiötä.
Getinge
Getinge on ruotsalainen terveydenhuoltoalan yritys. Yritys kehittää ja markkinoi leikkaussalilaitteita, desinfiointilaitteita ja pitkäaikaishoidon apuvälineitä. Yrityksen toimintoja on kehitetty pitkäjänteisesti mutta dynaamisesti. Getingellä on yrittäjähenkinen omistus ja johto. Yritys myy ja valmistaa tuotteitaan kansainvälisesti. Kasvusta puolet tulee normaalina liiketoiminnan kasvuna ja
puolet ostamalla pieniä yrityksiä tasaisin väliajoin.
DnB NOR
DnB NOR on Norjan suurin pankki ja menestyy Norjan talouden mukana. Pankilla on vahva Norjan valtion tuki. Toiminnot Norjan ulkopuolella ovat vähäisiä. Norjassa työllisyys on hyvä, mikä tukee yksityishenkilöiden lainanhoitokykyä ja heidän kannattavuuttaan pankkiasiakkaina. Yritysriskit ovat jakautuneet monille toimialoille ja luotonannossa laivanvarustukseen pankki on varovainen. Öljy- ja
laivanvarustusteollisuutta rahoittavat pääosin kansainväliset pankit.
Subsea 7 SA
Öljyesiintymät, varsinkin erittäin isot vielä hyödyntämättömät, esiintyvät yhä useammin syvänmeren alueilla, kuten Brasiliassa ja Länsi-Afrikassa. Esiintymien hyödyntäminen vaatii korkean teknologian osaamista ja vaikeiden paine- ja lämpötilaolosuhteiden hallintaa. Subsea 7 on maailmanlaajuinen, nimenomaan syvänmeren esiintymien hyödyntämiseen
liittyvien palveluiden toimittaja. Palveluiden voimakas kysyntä ja korkealla pysytellyt öljyn hinta ovat aikaansaaneet hyvän kannattavuuden sekä tuhdin tilauskannan. Yhtiö on hiljattain tapahtuneen yritysjärjestelyn jälkeen yksi alansa suurimmista toimijoista ja pystyy nyt palvelemaan asiakkaitaan kaikilla merkittävillä maantieteellisillä alueilla.
Suositukset antoi osakesijoituspäällikkö Janne Yliheikkilä Tapiola Varainhoidosta.
|
|
|
Teksti: Matti Remes
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
