Kun talouskriisin akuutti vaihe on saatu hoidettua, pitää keskittyä velkojen takaisinmaksuun, sanoo Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen.

7.9.2011

Maailmantalouden yleisvire on heikentynyt ja kasvu hidastunut odotuksia enemmän kesän ja alkusyksyn aikana. Heikentynyt tilanne näkyy myös kuluttajien ja yritysten luottamusmittareissa, jotka kertovat, että varovaisuus ja harkinta ovat lisääntyneet ostopäätösten ja investointien teossa.

”Elämme tällä hetkellä peilikuvaa kasvun vuosille: talouskasvu ja työllisyyskehitys ovat hidastuneet ja korot ovat alhaalla. Tämä on selkeä jatkumo kasvun vuosille, jolloin valtiot velkaantuivat. Jotta talouden tunnelmat piristyisivät, vaadittaisiin odotuksia parempia tilastoja esimerkiksi työllisyydestä, yritysten investoinneista tai tilauksista”, Järvinen sanoo.

Vaikka talouskasvua saataisiinkin aikaan, se ei Järvisen mukaan kuitenkaan hoitaisi talouden suurempia ongelmia eli valtioiden velkaantumista ja sijoittajien luottamuspulaa. Ainona reseptinä kriisin ratkaisemiseen ovat vyön kiristys, velkojen takaisinmaksu ja niiden osittainen uudelleenjärjestely.

”Valtioiden menot pitää karsia tuloja vastaaviksi. Taloustilanteen korjaamiseen ei ole mitään nopeaa ratkaisua, sillä valtioiden velkaantuminen on kestänyt niin pitkään ja velkojen määrät ovat niin suuria. Hitaan kasvun vaihetta kestää vuosikymmen.”

Järvinen uskoo, että poliittinen ratkaisu talouskriisin selvittämiseen löytyy vielä. ”Kun talouskriisin akuutti vaihe on saatu hoidettua, pitää keskittyä velkojen takaisinmaksuun.”

Korot pysyvät alhaalla vielä pitkään

Yhdysvalloissa ja Euroopassa taantuman alkamisen todennäköisyys on tällä hetkellä 50 prosenttia. Se, olemmeko tällä hetkellä taantumassa, selviää Järvisen mukaan aikaisintaan ensi keväällä. Oppikirjamääritelmän mukaan taantuma tarkoittaa kahta peräkkäistä vuosineljännestä, jolloin talouskasvu on ollut miinusmerkkistä.

Suomeen maailmantalouden ongelmat heijastuvat voimakkaasti, sillä talous perustuu vientiteollisuudelle ja moni tärkeä kauppakumppani sijaitsee Euroopassa. ”Hyvä uutinen meille verrattuna 90-luvun lamaan on se, että korot ovat nyt alhaalla. Se, vaikuttaako tämä positiivisesti työllisyystilanteeseen, on vielä kysymysmerkki.”

Epävarmuudet maailmantalouden tilanteessa pitävät Järvisen mukaan sekä lyhyet että pitkät korot alhaalla vielä pitkään. Pitkien korkojen nousu vihjaa nimittäin talouskasvun alkamista. Matalat korot ovat iloinen uutinen asuntolainallisille, sillä lainakorot pysyvät alhaalla, mutta sijoittajille ne tarkoittavat alhaisia talletuskorkoja ja negatiivisia korkotuottoja.

Osakkeet vielä kalliita näkymiin nähden

Osakekurssien romahduksen jälkeen kurssit kääntyivät ylöspäin elokuussa. Kurssien noususta ei silti Järvisen mielestä kannata vielä riemastua. ”Osakkeiden hinnat ovat edelleen kalliita heikentyneisiin talouden näkymiin nähden. Tuotto-odotus on tällä hetkellä vain noin puolet siitä, mitä on aikaisemmin ajateltu.”

Sijoittajat odottavat Yhdysvaltain keskuspankin FED:in ilmoittavan vielä loppuvuonna kolmannesta elvytyspaketistaan, jolla tuettaisiin osakemarkkinoita. Paketilla olisi lyhyellä aikavälillä positiiviset vaikutukset osakkeiden tuottoihin, mutta maailmantalouden kokonaisuuden kannalta paketin merkitys olisi vähäinen.

”Sijoittajan riskinottokyky, sijoitusaika ja tavoiteltu tuotto määrittävät sen, miten sijoittajan kannattaisi tässä markkinatilanteessa toimia.”

Lyhyellä aikavälillä eli maksimissaan vuoden aikajänteellä sijoittaville Järvinen suosittelee vain maltillisen riskin ottamista sijoituksissa eli tuoton hakemista lyhyistä korkosijoituksista ja hyvälaatuisista yrityslainoista. Pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka sijoittaa jopa yli 10 vuodeksi, riskiä voi rajata sijoittamalla osakkeiden lisäksi myös muihin omaisuusluokkiin ja hajauttamalla sijoitusten tekoa myös ajallisesti.

”Pitkällä aikavälillä sijoittavalle, joka sietää riskiä, suosittelemme sijoittamista kehittyville markkinoille. Kehittyvät markkinat tarjoavat tällä hetkellä eniten tuottopotentiaalia. Myös riskipitoisimmissa korkosijoituksissa suosittelemme kehittyvien talouksien korkomarkkinoiden ylipainottamista.”

Suomalaisia Järvinen kehottaa järkevään taloudenpitoon kaikissa taloustilanteissa. ”Kannattaa pitää huoli siitä, etteivät lainanhoitokulut vie leijonanosaa kuukausituloista. Lainaa ei tulisi olla enempää kuin kolminkertainen määrä henkilön vuotuisiin bruttotuloihin nähden.”

Teksti: Suvi Vesterinen

Kuva: Susanna Kekkonen

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi