8.8.2011
Suomen pörssissä kurssit ovat nyt lähes yhtä alhaalla kuin finanssikriisin alkaessa vuonna 2007. Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesalan mukaan Suomen talous perustuu vientiteollisuuteen. Jos maailmantalouden ennusteet ovat huonot, heikentää se myös suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia.
Heikentyneet odotukset näkyvät pörssissä laskevina osakekursseina, kun sijoittajat myyvät osakkeitaan pelätessään yritysten tulosten huononevan tuleva
| |
 |
| |
Kärsivällinen pitkän aikavälin sijoittaja voi myös
hyötyä voimakkaista kurssilaskuista ja päästä
ostamaan hyviä yrityksiä edullisesti. "Tämä edellyttää
valmiutta sietää lyhyen aikavälin tappioita",
ekonomisti Timo Vesala sanoo.
|
isuudessa.
”Viime päivien maailmanlaajuinen kurssilasku kertoo sen, että sijoittajat pelkäävät uutta maailmanlaajuista taantumaa. Laskun syynä on paljolti se, että keväällä sijoittajat odottivat vielä, että talous kasvaa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Uusimman talousdatan valossa odotuksia pitää nyt alentaa. Maailmantalouden kasvu on nyt voimakkaasti hidastumassa”, Vesala sanoo.
Tässä tilanteessa Vesala kehoittaa piensijoittajaa toistaiseksi välttämään osakeriskin lisäämistä.
”Sijoitusstrategiassamme osakkeet ovat nyt alipainossa, mutta rahamarkkinasijoitukset eli lyhyet korkosijoitukset ovat voimakkaassa ylipainossa. Lisätuottoa sijoittaja voi nyt hakea korkomarkkinoilta yrityslainoista ja kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoista. Kehittyvien maiden kasvunäkymät ovat edelleen kehittyneitä maita paremmat ja siellä myös velkaantuminen on pienempää kuin teollisuusmaissa.”
Toisaalta Vesala muistuttaa, että kärsivällinen pitkän aikavälin sijoittaja voi myös hyötyä voimakkaista kurssilaskuista ja päästä ostamaan hyviä yrityksiä edullisesti. ”Tämä kuitenkin edellyttää valmiutta sietää lyhyen aikavälin tappioita. Myös riittävä ajallinen hajautus on aina syytä muistaa, eli ei kannata tehdä kaikkia ostoja kerralla.”
Hiljainen kesäaika vahvistaa kurssiheilahteluja
Pörssilaskussa on Vesalan mukaan merkkejä myös ylilyönneistä. ”Elokuu on vielä kesäl omakuukausi Euroopassa ja osakekauppaa tehdään pienellä volyymillä. Vähäisen kaupankä
yntivolyymin vuoksi osakkeiden hinnat heiluvat voimakkaammin kuin normaalissa tilanteessa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Euroalueen kriisi ja Yhdysvaltain velkaantuminen ovat oikeita ongelmia, joihin sijoittajat nyt reagoivat.”
Maailmantalouden heikentyneiden näkymien sekä Yhdysvaltain luottoluokituksen pudotuksen vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) päätti sunnuntaina 7.8. puhelinkokouksessaan aloittaa velkaisimpien kriisimaiden tukemisen ostamalla kyseisten maiden joukkovelkakirjoja. Ensimmäisten tietojen mukaan ostot kohdistuvat ensi kertaa nyt myös Italian ja Espanjan joukkolainoihin. Lisäksi EKP piti viimeviikkoisessa kokouksessaan odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan.
Näillä toimilla pyritään vakauttamaan markkinat ja palauttamaan sijoittajien luottamus. Myös Yhdysvaltain keskuspankilta FED:iltä odotetaan vastaavia toimia USA:ssa.
”Kreikan tukipaketti ja Yhdysvaltain velkasopu eivät riittäneet palauttamaan sijoittajien uskoa talouden käänteeseen. Valtioiden päämiehet ja keskuspankkien johto uskoivat vielä viime keväänä, että tällaisilla väliaikaisilla tukiratkaisuilla saataisiin käännettyä sijoitusmarkkinat takaisin tasapainoon. Olemme kuitenkin saaneet huomata, etteivät nämä toimet ole olleet riittäviä.
Lähiviikkoina ja –kuukausina sijoittajat odottavat uskottavia ratkaisuja tilanteen vakauttamiseksi”, Vesala sanoo.
Vesalan mukaan käänteeseen tarvitaan nyt poliittisten päättäjien ja keskuspankkien entistä määrätietoisempia toimia velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi sekä selkeä strategia talouspolitiikan integraatiosta euroalueella.
Mikä on rahaliiton tulevaisuus?
Sijoittajat epäilevät tällä hetkellä paitsi Espanjan ja Italian selviämistä velkojensa maksuista, mutta myös koko Euroopan rahaliiton selviytymistä. Erilaisia vaihtoehtoja rahaliiton tulevaisuudesta on väläytelty.
Vesalan mukaan yksi vaihtoehto on aito fiskaaliunioni, joka pitää sisällään rahaliiton jäsenmaiden yhteistä, keskitettyä budjettihallintaa, talouspolitiikkaa ja rahoitushankintaa.
”Tässä vaihtoehdossa Euroopan rahaliiton jäsenmaiden yhteisvastuu laajenisi. Tällöin jokainen maa vastaisi paitsi oman maan taloudenhallinnasta, myös kaikkien muiden liiton jäsenmaiden asioista.”
Toinen vaihtoehto on rahaliiton purkaminen ja paluu kansalliseen valuuttaan ja budjettihallintaan.
Teksti: Suvi Vesterinen
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
