Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen

13.6.2011

Tapiola Varainhoito muutti sijoitusstrategiaansa. Miksi?

Keväällä tehty päätös perustuu keskipitkän aikavälin näkymiin, omaisuusluokkien suhteellisiin arvostuksiin ja riskeihin, kertoo Tapiola Varainhoidon pääekonomisti ja apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Lähi-idän tilanne, Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden heikkous, euroalueen velkakriisin syveneminen, kehittyvien talouksien kasvun hidastuminen ja kustannusinflaation kiihtyminen ovat heikentäneet keskipitkän aikavälin näkymiä, jotka olivat jo heikkenemässä ennen Japanin kriisiä. Japanin luonnonkatastrofi vain pahensi tilannetta.

Osakkeet eivät enää ole edullisia, kun niitä tarkistellaan arvostuskertoimilla, jotka on korjattu taloussyklien vaihteluilla. Osakkeiden suhteellinen yliarvostus korkoihin verrattuna puoltaa osakkeiden alipainoa.

Osakkeet vaikuttavat vielä edullisilta tulosennusteilla, mutta tuloskehityksen arviointiin liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri epävarmuus, jonka vuoksi on parempi käyttää syklisesti korjattuja arvostuskertoimia.
Lisäksi yritysten kannattavuus heikkenee, koska kustannukset kasvavat kiihtyvästi ja tuotot hidastuvasti.

Millä tavalla sijoitussrategiaa muutettiin?

Sijoitusstrategiassa osakkeiden osuus laskettiin keväällä 50 prosentista 40 prosenttiin. Osakkeissa Japanin ja Suomen alipainotusta lisättiin ja kehittyvien markkinoiden osalta siirryttiin alipainoon. Yhdysvallat säilyy edelleen ylipainossa ja Eurooppa neutraalissa.

Joukkolainojen jakaumissa valtionlainojen osuutta lisättiin hieman, mutta ne säilyvät edelleen alipainossa. Joukkolainojen osuus mallisalkussa nousi 25 prosentista 30 prosenttiin.  Korkeariskiset high yield-lainat ja kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset ovat ylipainossa.

Käteisen osuutta lisättiin 25 prosentista 30 prosenttiin. Kokonaisuutena toimintaympäristö säilyy edelleen stagflatorisena eli kustannukset nousevat ja talouskasvu hidastuu. Epävarmuus on poikkeuksellisen suurta. Sen vuoksi käteisen määrä on perusteltua pitää suurena.

Mihin asioihin sijoittajan tulee kiinnittää huomionsa seuraavan puolen vuoden aikana?

Sijoittajan kannattaa seurata erityisesti odotuksissa tapahtuvia ilmapiirin muutoksia, jotka näkymät esimerkiksi ennakoivien indikaattorien muutoksina. Ennakoivat indikaattorit, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen työllisyysluvut, ennustavat talouden muutosta ennen kuin talouden tilanne on muuttunut.

Muutos heikompaan suuntaan on hyvin todennäköistä. Pörssikurssit ennustavat ennakoivia indikaattoreita, jotka puolestaan ennustavat muun talouden kasvua. Nykytilaa mittaavat perustekijät ovat vielä tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta niin sanotut pehmeät viisarit eli eteenpäin katsovat mittarit ovat heikkenemässä nopeasti.

Mitkä ovat maailmantalouden ja Suomen talouden suurimmat kysymysmerkit seuraavan puolen vuoden aikana?

Kysymysmerkkejä on paljon, mutta tärkeimmät epävarmuustekijät ovat tällä hetkellä euroalueen velkakriisi, Lähi-idän tilanne ja öljyn hinta sekä Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden heikkous.

Maailmantalouden kasvu on hidastumassa teollisuusmaiden johdolla. Euroalueen kasvu oli alkuvuonna vahvaa, mutta velkakriisin leviäminen, kansainvälisen talouden hidastuminen ja yliarvostettu euro hidastavat alueen kasvua tänä ja ensi vuonna. Velkakriisin syveneminen voi pahimmillaan laukaista uuden finanssikriisin. Uusia apupaketteja, esimerkiksi Kreikalle, pidetään kuitenkin välttämättöminä.

Kaikki nämä heikentävät maailmantalouden kasvunäkymien ja osakemarkkinoita. Vaikutusten voimakkuus jää nähtäväksi. Korkojen lasku heijastaa heikkeneviä perustekijöitä, mutta osakemarkkinat näyttivät vielä keväällä irtaantuneen faktoista, mutta touko-kesäkuun kurssilasku on sopusoinnussa heikkenevän näkymän kanssa.

Kuva: Juha Salminen

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi