| |
 |
| |
Tapiola Varainhoidon korkosijoituspäällikkö Peter Castrén
uskoo, että EKP nostaa ohjauskorkoaan odotettua vähemmän.
|
19.5.2011
Asiantuntijat ennustavat, että Euroopan keskuspankki EKP jatkaa rahapolitiikan maltillista kiristämistä. Yleisen arvion mukaan ohjauskorkoon tehdään tänä vuonna vielä 2–3 korotusta, joissa korkoa nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan.
”Helsingissä pidetyn EKP-kokouksen jälkeen tosin heräsi epäilyksiä, että korotuksia tulee vähemmän kuin markkinoilla on ennakoitu. Markkinakoroissa on kuitenkin pieniä nousupaineita”, Tapiola Varainhoidon korkosijoituspäällikkö Peter Castrén arvioi.
Vaihtuvakorkoisissa kiinnostavia kohteita
Näillä näkymin lyhyet korot tulevat nousemaan enemmän kuin pitkät korot. Castrénin mukaan kiintoisia sijoituskohteita löytyy tällä hetkellä ennen muuta vaihtuvakorkoisista pankki- ja yrityslainoista.
Ne on sidottu yleensä kolmen kuukauden euribor-korkoon. Kun korot nousevat, sijoittaja saa enemmän tuottoa.
”Tämä voi olla turvallinen tapa sijoittaa korkomarkkinoihin seuraavan puolen vuoden aikana. Sijoittaja ei saa näpeilleen, vaikka korot nousevat – päinvastoin.”
Esimerkiksi Tapiola Lyhytkorko -sijoitusrahasto sijoittaa lyhyeen korkoon sidottuihin korkosijoituksiin. Sijoituskohteina on yritystodistuksia, pankkien sijoitustodistuksia ja ja varsinkin vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjalainoja.
Hajautusta pitkistä koroista
Kiinteäkorkoiset sijoitukset ovat enemmän riippuvaisia pitkien korkojen kehityksestä. Niissä tuotto-odotukset ovat tällä hetkellä lyhyitä korkoja pienemmät.
Castrénin mielestä kiinteäkorkoiset lainapaperit voivat olla kuitenkin hyvä kohde sijoittajalle, joka haluaa hajauttaa osakepainotteista sijoitussalkkuaan.
”Kiinteäkorkoiset joukkolainat eivät yleensä korreloi osakemarkkinoiden kanssa eli ne tarjoavat turvaa pörssikurssien mahdollista laskua vastaan.”
Tapiolan näkemyksen mukaan hidas talouskasvu Euroopassa jatkuu, mikä lisää paineita myös pitkien korkojen nousuun loppuvuonna. Voimakasta nousua ei ole kuitenkaan odotettavissa.
”Meno voi tosin olla poukkoilevaa, koska korkotasoon vaikuttavat euromaiden poliittiset päätökset. Esimerkiksi Kreikan mahdollinen velkasaneeraus voisi tietää pitkien korkojen laskua.”
Yrityslainojen tuotot tasaantuneet
Yrityslainat eli yritysten liikkeelle laskemat joukkolainat tuottivat erittäin hyvin finanssikriisin jälkimainingeissa. Sittemmin tuotot ovat tasaantuneet. Toisaalta riskilisät ovat pysyneet kohtuullisella tasolla.
”Valtioiden velkapapereihin verrattuna sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoiset yrityslainat ovat suhteellisen tasaista tuottoa tarjoavia sijoituskohteita.”
Poikkeus varsin vakailla yrityslainamarkkinoilla ovat pankkien liikkeelle laskemat lainat.
”Talousvaikeuksissa olevia valtioita luotottaneiden pankkien riskilisät ovat kasvaneet. Lisäksi koko pankkien rahoitus on muutoksessa kiristyvien vakavaraisuussäännösten myötä.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: Juha Salminen
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
