Tapiola Pankin varainhoidon ekonomisti Timo Vesala sanoo ettei öljyn hinta ole vielä öljykriisienn tasolla.

15.3.2011

Öljyn hinta on kahden vuoden ajan noussut tasaisesti finanssikriisin aikaisen notkahduksen jälkeen, kun kysyntä on talouskasvun myötä taas kasvamassa. Viime kuukausien aikana Pohjois-Afrikan maiden poliittiset levottomuudet ovat vauhdittaneet öljyn hinnan nousua.

Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala muistuttaa ettei nykyinen taso ole vielä finanssikriisiä edeltävän kasvukauden huipputasolla, eikä lähelläkään 1970-luvun tai 1980-luvun öljykriisien tasoja.

”Jos ajatellaan öljyn kulutuksen kustannusosuutta globaalista bruttokansantuotteesta, se on nyt – kun öljybarreli maksaa 100-105 dollaria - noin 5,5 prosentissa eli olemme nyt vuoden 2007 lopun tasoilla.”

”Se ei ole vielä se taso, joka katkaisee kamelin selän. Vuonna 2008 öljyn noustessa lähes 150 dollariin oltiin jo 7,5 prosentin tasolla.  Eikä sekään aiheuttanut taantumaa, joka lähti liikkeelle finanssikriisistä”, Vesala sanoo.

Kehitys on toki huolestuttava, sillä kun raaka-aineiden hinnat nousevat, yritysten voitot pienenevät. Kustannusten nousun siirtäminen lopputuotteiden hintoihin ei välttämättä ole helppoa tilanteessa, jossa kilpailu on kovaa ja kysyntä edelleen alhaisella tasolla. Epävarmuus kustannuskehityksestä myös vaikeuttaa kustannusten arviointia ja lykkää yritysten investointipäätöksiä tulevaisuuteen.

Kiina kärsii, Venäjä hyötyy

Oma lukunsa ovat Aasian kehittyvät taloudet, kuten Kiina ja Intia, joilla energian tarve kasvaa kokoajan. Sieltä öljyn hinnan nousun vaikutukset voivat heijastella myös meille.

”Kehittyvät taloudet toimivat yhä globaalin talouskasvun moottoreina. Ne kasvavat nopeammin ja niissä öljyn rooli on suurempi kuin isoissa teollisuusmaissa. Meillä on enemmän vaihtoehtoisia energiamuotoja, joten meille iso hintapiikki olisi shokki nimenomaan kehittyvien talouksien heikkenevän kysynnän kautta”, Vesala sanoo.

Kallistuva öljy voi myös vauhdittaa tutkimus- ja investointitoimintaa vaihtoehtoisten energiamuotojen saralla ja vähentää siten riippuvuutta yhdestä energiamuodosta.

Suomelle öljyn hinnan nousu merkitsi 1970-luvulla bilateraalisen Neuvostoliiton kaupan aikaan sitä, että kun tuontitavara öljy kallistui, vientituotteiden kysyntä vain kasvoi. Nykyisin maailman suurin öljyntuottajamaa Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani.

”Öljyn kallistuminen eittämättä parantaa entisestään Venäjän jo nyt hyvää suhdannenäkymää”, Vesala sanoo. ” Venäjän osuus on noin kymmenesosa Suomen viennistä, joten se parantaa välillisesti useiden suomalaisyhtiöiden näkymiä”.

Öljyrallin voittajat ja häviäjät

Kun Venäjän valtion vaurastuminen valuu vähitellen koko kansantalouteen, hyötyvät kallistuvasta öljystä Venäjän kautta muun muassa Nokian Renkaat, YIT ja Stockmann.

”Toisaalta YIT:n rakennusprojektien tai Stockmannin tavaratalojen myynnin kasvua vauhdittamaan tai jarruttamaan voi tulla monia muita tekijöitä, jotka nousevat tuloksen kannalta merkittävämmiksi”, sanoo Tapiola Pankin pääanalyytikko Kim Gorschelnik.

”Nokian Renkaat hyötyy varmasti, kun se on päässyt tullimuurin sisään tekemään edullisesti renkaita vaurastuville venäläisautoilijoille”, Gorschelnik lisää. Nokian Renkailla on rengastehdas Venäjällä.

Vastaavasti Finnair kärsii suoraan kallistuvista polttoainekustannuksista, siitä huolimatta että se on suojautunut polttoaineen hinnannousujen varalle. ”Suojaukset vain hidastavat hinnanmuutosten vaikutusta. Sijoittajat osaavat kyllä katsoa sen läpi”, Gorschelnik sanoo.

”Öljyn myötä kallistuvat muoviraaka-aineet lisäävät puolestaan Huhtamäen, Uponorin ja Suominen Yhtymän kustannuksia”.

Suoranaisesti öljyn kallistuminen hyödyttää eniten pörssiyhtiöistä Fortumin tulosta.

”Se tuottaa vesi- ja ydinvoimalla sähköä, jonka hinta nousee öljyn mukana. Todennäköisesti kallistuva öljy on hyvä asia myös Fortumin venäläisille sähköntuotantoinvestoinneille.

Itse öljyn arvon noususta hyötyvät Pohjoismaissa suoranaisesti eniten Norjan pörssissä listatut monet öljynjalostuksessa mukana olevat yritykset. ”Kalliimpaa öljyä kun kannattaa ikään kuin porata entistä syvemmältä”.

Vaihtoehtoisten energiamuotojen kysynnän kasvaessa hyötyjiä Suomessa ovat muun muassa Neste Oil, joka on tehnyt isoja investointeja biopolttoaineen tuotantoon.

”Öljynjalostuksen kannattavuuteen raakaöljyn kallistuminen ei vaikuta, koska jalostuksen marginaalit syntyvät ihan muista tekijöistä.”

Vaihtoehtona on myös energian säästö. Gorschelnik muistuttaa, että esimerkiksi Vaconin taajuusmuuttajien kysyntä kasvaa, kun energia kallistuu.

Teksti: Pekka Virolainen
Kuva: Juha Salminen

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi