"Nyt talouden veturina on Yhdysvaltojen sijasta kehittyvät taloudet", sanoo Tapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu nopeutuu tänä vuonna 4,8 prosenttiin. Pääosa kasvusta tulee kehittyvistä talouksista. Sen sijaan teollisuusmaiden talouden elpymistä pidetään edelleen hauraana.

”Talouden hidas U:n muotoinen elpyminen näyttää todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Toipuminen vie pidempään kuin moni toivoisi. Olemme menossa vasta U:n alaosassa”, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.

Hitaan kasvun toteutuminen tarkoittaisi korkotason pysymistä matalana ja maltillisia tuottoja kaikissa omaisuusluokissa. Osakkeiden ohella tämä pätee myös valtion- ja yrityslainojen kaltaisiin korkopapereihin.

”Epävarmuus tulevasta on kuitenkin suuri, mikä voi näkyä suurina heilahteluina sekä osake- että korkomarkkinoilla.”

Historia toistaa itseään nousun alkaessa

Tällä kertaa veturina ovat toimineet Yhdysvaltojen sijasta kehittyvät maat.

Toimialakohtainen kehitys on Järvisen mukaan seurannut pitkälti edellisistä sykleistä tuttua mallia.

”Nousun alkaessa ensimmäisenä lähtivät nousuun suhdanneherkät konepajat, perusteollisuus ja teollisuuspalvelut. Myös markkina-arvoltaan pienet yhtiöt reagoivat nopeimmin näkymien paranemiseen. Vastaavasti nämä toimialat ja yhtiöt lähtevät ensimmäisinä laskuun suhdanteiden kääntyessä alaspäin.”

Osakemarkkinoilla pitää varautua takaiskuihin

Epävarmuuden jatkuminen on näkynyt osakekurssien sahaamisena. Levoton meno pörsseissä voi jatkua tulevinakin kuukausina, Järvinen sanoo.

”Osakemarkkinoilla vauhti on ollut ehkä liiankin kovaa. Kurssien sisälle on ladattu paljon odotuksia talouskasvun nopeutumisesta. Tulospettymyksien riski kasvaa ensi vuonna.”

Talouden näkymien heikentymisen takia Tapiolan suositus osakkeiden ostoon on tällä hetkellä neutraali eli normaalia suurempaan osakepainoon ei ole tällä hetkellä perusteita. Tämä siitä huolimatta , että osakkeiden hinnat ovat edelleen houkuttelevia suhteessa esimerkiksi korkopapereihin.

”Mittarit ovat heikentyneet syksyn aikana. Pörssikurssien lasku on täysin mahdollista, jos talouskasvu hidastuu ensi vuonna odotettua enemmän. Laskua ei ole hinnoiteltu osakkeisiin.”

Yhdysvalloista tulee myönteisempiä uutisia

Yhdysvalloista on viime viikkojen aikana kantautunut loppukesää parempia uutisia. Maan hallituksen veronkiristykset ovat vaihtuneet kevennyksiksi. Keskuspankki FED on puolestaan väläytellyt uusia elvytystoimia.

 ”Yhdysvaltain talous näyttää jälleen osoittavan dynaamisuutensa. Kasvu saadaan siellä todennäköisesti vauhtiin, josta Euroopassa ja Japanissa voidaan vain uneksia.”

Kehittyvien talouksien kova veto näyttäisi jatkuvan, ja sijoittajien kiinnostus on perustellusti kohdistunut ennen muuta Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Järvisen mielestä maltti on kuitenkin valttia myös uusilla markkinoilla.

”Takapakkia voi tulla, jos liian paljon asioita tapahtuu liian nopeasti. Kehittyvien maiden kasvu saattaa hidastua, jos useimmat sijoittajat ylipainottavat kehittyviä markkinoita. Lisäksi kehittyvien maiden arvostukset ovat jo samalla tasolla teollisuusmaiden pörssien kanssa. Arvostuksen pitäisi kuitenkin olla alhaisempi, koska riskit ovat suuremmat. Tämän vuoksi olemme Tapiolassa purkaneet syksyllä kehittyvien talouksien ylipainoa.”

Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen muista

IMF arvioi euroalueen kasvun hidastuvan ensi vuonna. Se on huono uutinen niille suomalaisyrityksille, joiden markkinat ovat Euroopassa.

Järvinen näkee vanhan maanosan lähiajan näkymät muita talousalueita synkempinä.

”Euroalueella on viime aikoina keskitytty taloutta tasapainottaviin säästötoimiin. Se on pitkällä tähtäimellä hyvää politiikkaa velkataakan helpottamiseksi, mutta lyhyellä aikavälillä euron vahvistumista hillitseviä päätöksiä ei ole tehty.”

Muiden keskeisten valuuttojen arvon heikkeneminen eli devalvoituminen suhteessa euroon heikentää eurooppalaisten yhtiöiden asemia globaaleilla markkinoilla.

”Päätöksenteko on muualla huomattavasti dynaamisempaa. Jopa Japani on osoittanut päättäväisyyttä sen suhteen, ettei se halua yliarvostettua valuuttaa. Sitä eivät myöskään halua Yhdysvallat ja kehittyvät taloudet.”

Teksti: Matti Remes
Kuva: Susanna Kekkonen

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi