Öljy-yhtiö BP:n omistajat maksavat Meksikonlahden öljykatastrofin laskua osakkeidensa hinnassa.

Energiayhtiö British Petroleumin osakekurssi nousi 20. huhtikuuta Lontoon pörssissä kevään huippulukemiin. Kurssi ylsi 6,55 puntaan ja näytti pian ylittävän vuoden 2006 öljybuumin aikaisen tason.

Niin ei koskaan tapahtunut. Tuona samana tiistaina Meksikonlahdella räjähti porauslautta Deepwater Horizon, joka pumppasi öljyä BP:n omistamasta lähteestä. Onnettomuuden seurauksena mereen alkoi valua öljyä ennätystahtia. Kyseessä on Yhdysvaltain historian pahin ympäristökatastrofi.

Huonosti ei käynyt vain alueen asukkaille, eläimille ja luonnolle. Onnettomuudesta tuli painajainen myös BP:n osakkeenomistajille. Yhtiön osakkeen hinta on laskenut alimmillaan kolmeen puntaan, mutta on kesän jälkeen toipunut yli neljän punnan.

Maine meni – muttei siinä vielä kaikki

Öljy-ala on aina tiedetty riskialaksi, niin eettisesti kuin taloudellisesti. Alan maine on ollut huono. Öljyä ostetaan usein maista, joissa demokratia on heikko tai olematon. Lahjukset ovat vaihtaneet käsiä tiuhaan. Nigerian suiston jatkuvat konfliktit ja ympäristötuhot ovat olleet vuosikausia piikki Shellin lihassa.
Mutta mitä merkitys maineen menetyksellä lopulta on?

On sijoittajia, joille yhtiön maine ja eettisyys ovat arvoja sinänsä. Vastuullinen sijoittaminen on kasvava trendi.

BP:n tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse vain inhottavasta tahrasta yhtiön julkikuvassa, vaan onnettomuudesta aiheutuu yhtiölle myös kalliit taloudelliset seuraukset.

Ympäristötuhoille hintalappu

Joskus ennen BP olisi voinut ehkä kiemurrella irti välittömästä vastuusta ja jättää vahingonkorvaukset maksamatta siihen asti kuin ylin oikeusaste olisi sen siihen mahdollisesti pakottanut.

Maailma on kuitenkin muuttunut. Yhtiöiden täytyy näyttäytyä vastuullisina, ja sijoittajat ja valtiot osaavat vaatia niiltä hyvää käytöstä.

BP lupautuikin muutaman viikon päästä räjähdyksestä korvaamaan tuhoja peräti 20 miljardilla dollarilla. Ympäristötuhot saivat hinnan ja se näkyy yhtiön kurssissa.

Meksikonlahden onnettomuuden muistot saattavat näkyä öljy-yhtiöiden kursseissa vielä pitkään. BP:n tapauksessa kun kävi nopeasti selväksi, että yhtiön komentoketju ei toiminut. Onnettomuuden riski leijui ilmassa.

BP on kuitenkin alan suurimpia yhtiöitä, ja kuuluu monien arvioiden mukaan vastuullisimpiin öljy-yhtiöihin. Mitä muiden, vähemmän seurattujen yhtiöiden porauslautoilla tapahtuukaan?

Moni ala on riskiala

Vastaavanlaatuisia katastrofeja on vaikea kuvitella suurimmalla osalla toimialoista. Vaikka Suomea pyyhkisi minkälainen salmonella-aalto, tuskin Keskon kurssi siitä sentään puolittuisi.

Kannattaa kuitenkin olla arvioissaan varovainen. Pankkejakin pidettiin varmoina ja hyvinä sijoituskohteina. Kun finanssikriisi alkoi, niiden vastuuton riskinotto paljastui ja osakekurssit putosivat kymmeniä prosentteja.

Osa kurssilaskusta johtui siitä, että pankkien taloudellinen tulos romahti. Osasyynä oli se, että sijoittajat saattoivat olettaa julkisen vallan pakottavan pankit korvauksiin tai ainakin tiukempaan regulaatioon.
Muita tunnettuja riskialoja ovat ydinenergiayhtiöt ja tupakkayhtiöt. Ydinonnettomuus missä tahansa päin maailmaa voi aloittaa ketjureaktion ja tulla kalliiksi ydinvoimayhtiöille. Tupakkayhtiöt taas ovat joutuneet maksamaan kalliisti terveydelle aiheuttamistaan vaaroista.

Kaukainen, muttei mahdoton pelko suomalaisille sijoittajille voisi olla, että terveystutkimus toteaisikin matkapuhelimet ja radioaallot terveydelle vaarallisiksi. Se olisi Nokian Deepwater Horizon, jossa pahaan liriin joutuisivat myös matkapuhelinoperaattorit.

BP:n kriisin opetus on, että sijoittajan täytyy nykyään ymmärtää riskit aiempaa laajemmin ja ottaa huomioon, miten poliittiset päätökset saattavat vaikuttaa yhtiöihin. Pörssi ei toimi tyhjiössä, vaan on osa yhteiskuntaa.

Teksti: Matias Möttölä

Kuva: iStockphoto

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi