9.12.2009
Paikoin ollaan huolissaan jo ylikuumentumisesta. Asuntomarkkinoiden nopeat käänteet nousevat huomion keskipisteeseen, mutta harva tulee miettineeksi, mitkä tekijät ohjaavat markkinoita pitkällä tähtäimellä.
Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen kertoo, että Suomessa asuntojen hinnat eivät ole juuri missään oloissa karanneet kauaksi ansioiden kehityksestä. Tähän vaikuttaa muun muassa omistusasuntovaltaisuus.
”Ansiotasokehitystä ennakoiden ja työllisyysnäkymät huomioon ottaen voidaan olettaa hintojen käyttäytyvän jatkossakin maltillisesti. Nousupaineita ei ole. Työllisyysnäkymät ovat heikentyneet, josta seuraa pikemminkin laskupaineita asuntojen hintoihin”, Immonen analysoi.
Sen sijaan kaksi meikäläisille markkinoille ominaista piirrettä repivät asuntojen hintoja eri suuntiin – voimakas kaupungistuminen ja yksinasuvien määrän kasvu.
Suomi kaupungistuu edelleen
Kaupungistumisen aallosta ja maaseudun tyhjentymisestä on puhuttu 1960-luvulta lähtien, mutta urbanisoituminen ei tullut silloin vielä valmiiksi. Immonen muistuttaa, että Suomessa väestön kaupungistumisaste on tällä hetkellä ”vain” noin 65 prosenttia. ”Vertailumaissa, eli muissa Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa, kaupungistumisaste on 80-90 prosenttia. Suomessa maaseutua yritetään pitää asuttuna poliittisin
keinoin, mutta ei kaupungistumiskehitykselle mahda mitään.”
Kun väki muuttaa kaupunkeihin, kasvukeskuksissa ja taantuvalla maaseudulla asuntojen hinnat kulkevat väistämättä eri teitä. Etelä-Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla hinnat nousevat, itäisessä Suomessa laskevat.
Pula nostaa pienten asuntojen hintoja
Kaupungeissa yksin asuvien osuus on suuri, ja sinkkuuntumisen seurauksena puolestaan hintakehitys eriytyy asuntojen koon perusteella. Pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, kysyntä on kova. Sijoitusmielessä ne ovat hyvä kohde, sillä kysyntää riittää myös vuokramarkkinoilla. Kasvukeskuksissa pienistä asunnoista on aina pula, ja pula nostaa hintoja.
| |
Vesa Immonen |
|
|
Tilannetta ei helpota se, että edelleen kaavoituksella tuetaan isojen asuntojen tuotantoa. Lisäksi rakentaminen on tällä hetkellä taantuman jäljiltä minimissä aiempiin vuosiin verrattuna. Tällä hetkellä Suomessa rakennetaan 10 000 asuntoa vuodessa, kun vuosivauhti 2000-luvulla on ollut keskimäärin
30 000 asuntoa.
”Vasta viime kuukausina rakentajat ovat ilmoittaneet uusien hankkeiden käynnistämisestä. Määrä on kuitenkin tarpeeseen ja kysyntään nähden mitätön, mikä puoltaa hintojen nousua eniten kysytyissä asunnoissa. Ellei yksiöiden ja pienten kaksioiden tuotantomääriä selvästi lisätä, niiden hinnat nousevat ja jopa karkaavat nousukauden tullessa”, Immonen ennustaa.
Onko ylikuumentuminen totta?
Ovatko puheet ylikuumentumisesta siis totta? Ei, vaan tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on meneillään aivan odotettu tervehtyminen, Immonen sanoo. Alhaiset korot ja lainarahan saannin helpottuminen vilkastuttavat kauppaa.
”Rahoitusmarkkinan kriisistä on toistaiseksi toivuttu ja asuntomarkkinoihinkin vaikuttavia elvytystoimia jatketaan edelleen. Rahaa saa taas, korot ovat alhaiset ja tuotantoa tuetaan. Nähtäväksi jää tyrehtyykö asuntokauppa, kun elvytystoimet joskus loppuvat.”
Teksti: Tiina Riippa
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
