Rahan lahjoittaminen hyvään tarkoitukseen on helppoa. Asuinkaupungissani Pariisissa voin kävellä esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -aktivistin luo ja ilmoittautua lahjoittajaksi. Voin siirtää rahaa myös pankkisiirtona internetissä.

Minun pitää vain päättää kohde – ja summa. Auttaisikohan 20 euroa edistämään arvokkaita asioita? Sitä minun on mahdoton tietää. Niin kuin myös sitä, mitä lahjoitukselleni tapahtuu. Osa rahasta menee ehkä turhaan hallintoon. Mutta onhan hyvä asia tärkeämpi, ajattelen. Ehkä pitäisi antaa lisää?

Tunne ja järki näyttävät edustavan vastakkaisia suhtautumistapoja rahaan.Välttämättä niiden välillä ei kuitenkaan ole ristiriitaa.

Maailman menestynein sijoittaja Warren Buffet rakensi valtavan omaisuuden ostamalla ja myymällä osakkeita. Sitten hän ilmoitti lahjoittavansa rahansa hyväntekeväisyyteen.

Ehkä Buffett halusi antaa jo aiemmin, mutta ei tiennyt mihin. Tai sitten hän koki – kuten perusteltua oli – että pitämällä rahat ja sijoittamalla ne itse jaettavaksi tulee mahdollisimman suuri potti. Antajana Buffett ei usko olevansa paras. Siksi hän antoi rahansa Bill ja Melinda Gatesin säätiön huomaan.

Myös pienempiä rahoja antavalle ajoitus on tärkeää, vaikkei se Suomessa vaikutakaan verotukseen. Ajan kulumisella on etuja ja haittoja. Jos haluaa olla estämässä vaikkapa luonnon tuhoutumista tai kehitysmaan lapsen nälkää, on mielekästä lahjoittaa nyt. Luonto ja lapsi eivät ehdi odottaa, että sijoituksesi kasvavat korkoa. Sitä paitsi järjestöjen resurssit eivät koskaan ole liian suuret. Lahjoittamalla nyt pääsee myös nauttimaan antamisen mielihyvästä, ehkä saa pienen kiitoksenkin.

Samalla menettää kuitenkin tärkeän edun, jonka ajan kulku tuo: korkoa korolle -vaikutuksen. Tuotto kasvattaa niin peruspääomaa kuin vanhoja tuottojakin. Satanen kasvaa kymmenen prosentin vauhdilla kymmenen euroa vuodessa. Seuraavana vuonna korkoa kasvavat niin satanen kuin kympin ansaittu korko, ja potti turpoaa 11 euroa. Kun sijoitusaika venyy vuosikymmeniin, vaikutus voimistuu huomattavasti.

En tiedä, antoiko akateemikko Eino Jutikkala (1907–2006) jo eläessään rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta ainakaan hän ei sitä tuhlannut. ”Jutikkala oli mies, joka hiihti vanhoilla päivillään 1930-luvulta peräisin olevilla suksilla”, kuten Helsingin Sanomissa kuvattiin.

Historiantutkija osti suomalaisia osakkeita vähän kerrallaan, eikä ilmeisesti myynyt niitä koskaan. Kuollessaan Jutikkalalle oli kertynyt 22 miljoonan euron omaisuus, jonka turvin perustettiin apurahoja jakava rahasto.

Jutikkalan esimerkki ei ole edustava. Hän oli rikkaan perheen poika, joka tienasi hyvin, eli pitkään ja jäi lapsettomaksi. Siitä hän kuitenkin todistaa, miten osakemarkkinat voi laittaa palvelemaan hyvää tarkoitusta.

Sijoitusten ei tarvinnut olla valtavia. Oletetaan, että Jutikkala olisi pistänyt osakkeisiin vain pienen potin..Jotta hän olisi lopulta päässyt tuohon 22 miljoonan omaisuuteen, esimerkiksi loppuvuonna 1946 olisi tarvittu vain noin 6 200 euroa, koska summa olisi yli 3 700-kertaistunut matkan varrella. Tämä selviää tutkijoiden Mika Vaihekosken ja Peter Nybergin laatimasta osakeindeksistä. Vuonna 1966 olisi tarvittu jo 55 000 nykyeuroa.

Toki toisinkin olisi voinut käydä. Kymmenen vuotta sitten osakemarkkinoille laitettu euro on nyt hädin tuskin säilyttänyt arvonsa. Kysymys onkin todennäköisyydestä. Aina ei onnistu, ja se pitää hyväksyä.

Jos aikoo joskus antaa rahaa hyväntekeväisyyteen tai sukulaisilleen, sitä varten voi valita rahaston, jonka eristää muista varoistaan. Kannattaa ehkä myös miettiä, mistä yrittää saada tuottoa. Toisen mielestä eettistä on mahdollisimman suuri voitto riippumatta siitä, kuinka eettinen sijoituskohde on.  Toiselle taas sijoittamisen vastuullisuus on tärkeintä ja tällaiseen tarkoitukseen hän suosii kestävän kehityksen rahastoja. Se on sijoittajan päätettävä itse. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jotkut järjestöt toivovat heille sopivaa rahaa. Esimerkiksi Amnesty International kertoo, että se ei ota vastaan lahjoituksia, joiden alkuperää yhdistys ei voi sovittaa arvoihinsa.

Teksti: Matias Möttölä
Kuva: Istockphoto

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi