| |
 |
| |
Kuva: Istockphoto |
6.5.2009
Matti Remes
Hallitukset ovat julkistaneet viime kuukausien aikana mittavia elvytyspaketteja, mutta niiden vaikutuksia reaalitalouteen on vielä toistaiseksi vaikea ennakoida. Yhtä haasteellista on arvioida elvytyksestä hyötyviä toimialoja.
”Elvytys on jo määritelmänsä mukaan väliaikaista ja lyhytaikaista toimintaa, jolla pyritään paikkaamaan kysynnän vajeita. Siksi pitkän aikavälin voittajia ei ole helppo löytää”, Tapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala sanoo.
Infrahankkeet liikkeelle elvytysrahalla
On kuitenkin todennäköistä, että taantuma ja elvytyspaketit lisäävät kiinnostusta tulevaisuuden suuriin trendeihin.
”Infrastruktuurin parantaminen ja ilmastonmuutokseen liittyvät energiaratkaisut ovat hyviä esimerkkejä megatrendeistä, joiden tuleminen voi nyt aikaistua.”
Infrastruktuurin rakentamisessa elvytyspaketeilla rahoitetaan Vesalan mukaan hankkeita, joita olisi joka tapauksessa jouduttu toteuttamaan.
”Teollisuusmaissa infraan liittyviä investointeja on laiminlyöty viimeiset 20–30 vuotta, joten perusparannuksia tarvitaan kipeästi. Myös kehittyvissä talouksissa tarve on suuri. Siellähän infraa vasta rakennetaan.”
Suuri osa elvytysrahasta suuntautuu maanteiden rakentamiseen ja rautatieyhteyksien parantamiseen. Tästä hyötyvät maarakentamisen kaltaiset toimialat, Vesala arvioi.
Energia-ala vetää investointeja
Keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta on jäänyt talousongelmien varjoon, mutta tarpeet päästöjen vähentämiseksi ja energiahuollon turvaamiseksi eivät ole kadonneet mihinkään. Elvytyspaketeista rahoitetaan muun muassa tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita. Myös energiatehokkuuden parantaminen on hallitusten asialistalla.
”Energiateknologian kehittäminen on ollut jo useiden vuosien ajan riskisijoittajien kohde. Nyt sen tulo sijoittamisen valtavirtaan saattaa vauhdittua”, Timo Vesala arvioi.
Energiahuollon turvaaminen edellyttää investointeja energian siirtoon ja jakeluun, muun muassa sähköverkkoihin ja maakaasuputkiin. Myös ydinvoiman lisärakentamisesta keskustellaan monissa maissa.
Julkisilla varoilla rahoitettavien elvytyshankkeiden ongelma on niiden hidas vaikuttavuus. Suurissa infrastruktuurihankkeissa päätöksenteko ja suunnittelu vievät aikaa ennen varsinaista rakentamista.
Vesala uskoo, että elvytystoimet alkavat purra ensimmäisenä Kiinassa. Autoritaarisessa valtiossa päätöksiä voidaan tehdä pikavauhtia. Kiinan hallitus on ilmoittanut, että valtion elvytystoimet nousisivat jopa 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama vei ensitöikseen läpi 789 miljardin dollarin elvytyspaketin kongressissa, ja maan uusi hallinto on jo vihjannut uusien elvytystoimien tarpeesta. Euroopan maiden elvytyspaketit ovat selvästi pienemmät kuin Yhdysvaltojen. Lisäksi elvytystoimet ovat lähteneet hitaammin liikkeelle tällä puolen Atlanttia.
”Euroalue on muita jäljessä. Toisaalta sosiaaliset tulonsiirrot tasapainottavat meillä taantuman vaikutuksia, sillä työttömäksi joutunut saa Euroopassa esimerkiksi työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea. Näin ollen hyvinvointivaltiomalli tasoittaa meillä taantuman vaikutuksia yksilön ostovoimaan ikään kuin automaattisesti.”
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
