Kuva: Istockphoto

13.1.2009
Teksti: Risto Pennanen

Kuinka kauan laskusuhdanne kestää? Kysymys pyörii monen mielessä, eikä kukaan siihen osaa varmasti vastata. Ekonomisteilla on toki käsitys, mitkä asiat pidentävät pudotusta ja mitkä auttavat toipumisessa.

Yhdysvaltain taloustilanne on suhdanteiden kannalta keskeisin. USA:n pisimmät taantumat toisen maailmansodan jälkeen ovat kestäneet noin 16 kuukautta. Ensimmäinen näistä alkoi vuoden 1973 joulukuussa ja toinen elokuussa 1981. Suuri lama 1930-luvulla kesti huikeat 3,5 vuotta eli yli 40 kuukautta.

"On erittäin todennäköistä, että nyt tulee pisin taantuma toisen maailmansodan jälkeen", sanoo Tapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala.

Talousennusteet näyttävät vain huononevan, eikä toipumisesta näy merkkejä tilastoissa tai luottamusindikaattoreissa.

Velka vaikeuttaa toipumista

Talouden käännettä vaikeuttaa USA:n valtava velkataakka. Pessimistisimmät ekonomistit ovat varoittaneet jo yli viisi vuotta Yhdysvaltain hurjan velkaantumisen vaaroista.

"Nyt purkautuu vuosikymmeniä jatkunut velkavetoinen kasvu. Velan avulla kulutuskysyntä on pidetty kovempana kuin tulojen kasvu. Subprime-lainat olivat vain yksi tämän holtittoman velkavetoisen kasvun kiinnostava episodi", Vesala pohtii.

Kun varallisuusarvot putoavat, alkaa kasvua kiihdyttänyt velkavipu vauhdittaa pudotusta. USA:ssa velan vakuutena olevien asuntojen arvot ovat painuneet ja työttömyys on alkanut kasvaa.  Koska amerikkalaiset ovat haluttomia ja kyvyttömiä ottamaan uutta velkaa, he säästävät.

Sama vaivaa pankkeja. Nousukaudella vakavaraisuussäännöt ruokkivat nousua, koska pankit pystyivät luotottamaan sitä enemmän mitä arvokkaampia vakuudet olivat. Varallisuusarvojen pudotessa spiraali kääntyi alas. Kun pankkien vakavaraisuus alkoi heikentyä, niiden piti leikata luotonantoa. Se puolestaan on alkanut syödä vakuusarvoja, mikä taas leikkaa luotonantoa. Nyt pankit eivät luota edes toisiinsa.
"Moni eri tekijä painaa yhtaikaa taloutta alas. Kun iso laiva lähtee väärään suuntaan, sitä on vaikea kääntää nopeasti", sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Paavo Suni.

USA:ssa tilannetta vaikeuttaa se, että myös liittovaltion budjettivaje oli noussut suureksi jo ennen taantumaa muun muassa odotettua kalliimmaksi osoittautuneen Irakin sodan takia.

Elvytys erottaa 30-luvusta

Mikä sitten kääntäisi talouslaivan, joka kulkee kohti karikkoa? Maailman suurimpien kansantalouksien samansuuntaiset elvytystoimet ovat keskeinen syy, joka voi estää 30-luvun laman kaltaisen tilanteen toistumisen. Nyt keskuspankit ja hallitukset ovat valinneet täysin päinvastaisen linjan kuin päättäjät 80 vuotta sitten.

"Silloin USA:n keskuspankki pani laman alulle supistamalla rahamäärää, eikä se kiinnittänyt riittävästi huomiota esimerkiksi pankkisektorin ongelmiin. Nyt keskuspankit suorastaan jakavat rahaa, pitävät pankkijärjestelmää kasassa ja yrittävät palauttaa luottamusta", Paavo Suni huomauttaa.

Hallitukset kiihdyttivät 30-luvulla pudotusta leikkaamalla julkista kulutusta, jotta valtion budjetti olisi pysynyt tasapainossa. Koska valtioiden tulot putosivat kiihtyvällä vauhdilla, piti kulutusta leikata yhä kovemmin. Nyt useat hallitukset esittävät tuntuvia elvytyspaketteja.

Tervehtymistä vauhdittavat myös raaka-aineiden hintojen ja monien kustannusten putoaminen. Vakaassa taloudellisessa asemassa olevilla onkin nyt paras hetki vuosiin tehdä remontteja tai ostaa kestokulutushyödykkeitä. Etenkin USA:ssa suuri osa kuluttajista on kuitenkin pakkosäästämistilanteessa velkaantumisen takia.

Velkataakka jää valtioille

Suuret elvytyspaketit siirtävät kuluttajien velkataakkaa valtioille, jotka tulevat kriisin jälkeen olemaan entistä velkaisempia.

"Valtioiden velkaantuminen tulee olemaan ongelma nousuvaiheessa. Siksi elpyminen on varovaista. Kestää varmasti pitkään ennen kuin päädytään seuraavaan ylikuumenemistilanteeseen", sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Kun akuutein kriisi on ohitse, joutuvat valtiot leikkaamaan menojaan, kiristämään veroja tai tekemään molempia. Samoin keskuspankkien on pakko kiristää otettaan, ettei inflaatio lähtisi laukkaamaan.

"Esimerkiksi USA:n keskuspankin pitää myydä sijoitustodistuksia, joita se on ostanut. Se puolestaan nostaa pitkiä korkoja ja hidastaa elpymistä", Timo Vesala kuvaa.

Suomi tulee jälkijunassa

Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan tuoreimmassa pöytäkirjassa maan talouden arvioidaan painuvan jyrkästi taantumaan tämän vuoden alkupuolella. Hidas toipuminen voisi pankin mukaan alkaa vuoden jälkipuoliskolla. Koko vuoden talouskasvu on pankin arvion mukaan miinuksella.  Jos kohtalaisen optimistiselta tuntuva ennuste toteutuu, kestää taantuma USA:ssa vajaat kaksi vuotta.

Mitä tämän toteutuminen sitten tietäisi Suomelle? Suomessa talous painui todennäköisesti miinukselle viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja on vasta matkalla taantumaan. Näyttää siis, että Suomi kulkee noin vuoden USA:ta jäljessä.

"Varmaankin toipuminen alkaa Yhdysvalloista ja Suomi nousee väistämättä jälkijunassa. Suomessa yritysten taseet ovat kuitenkin hyvässä kunnossa. Siksi me voimme päästä muita euromaita paremmin liikkeelle nousussa", Paavo Suni sanoo.

Suomessa suhdanteet kulkevat jäljessä osittain siksi, että maan teollisuus tuottaa paljon investointitavaroita. Vientiteollisuuden tilanne alkaakin parantua vasta, kun monella alalla vallitseva ylikapasiteetti purkautuu ja yritykset alkavat investoida. Investointiaaltoa ei kannattane odottaa edes ensi vuodeksi.

"Muilla sektoreilla taantuma on omissa käsissämme. Taloja ja teitä voimme rakentaa ja niin pitäisikin tehdäkin. Sanoisin, että nyt me voimme pelastaa itsemme pesemällä toistemme paitoja", Jaakko Kiander uskoo.

Epävarmuustekijöitä riittää

Nyt suhdanteiden ennustamisen tekee erityisen vaikeaksi se, että globalisaatio on aiheuttanut valtavia rakenteellisia muutoksia. Kun koko maailma kärsii talouskurimuksessa, seuraukset ovat arvaamattomat.
Osakemarkkinoita pidetään usein julkisuudessa luottamuksen mittarina. Paremman kuvan kulloisestakin tilanteesta voisi saada seuraamalla lainamarkkinoita.

"Yrityslainamarkkinoiden seuraaminen on tärkeää, koska riskilisien putoaminen siellä kertoo, että raha alkaa liikkua. Talouden fundamentit voivat olla silloinkin heikoissa kantamissa, mutta nousupotentiaali alkaa näkyä", Timo Vesala toteaa.

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi