|
|
|
|
|
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tukemispäätös
oli parempi ratkaisu kuin päästää pankit nurin,
kirjoittaa Tom Liljeström. Kuva: Juha Salminen
|
10.11.2008
Keskuspankit niin Yhdysvalloissa, Englannissa kuin Saksassakin ovat rakentaneet mittavat tukipaketit, joilla pankkijärjestelmä pidetään pystyssä. Tarkat suunnitelmat ovat vielä tekemättä, mutta tuki jakaantuu sekä valtioiden tekemiin osakesijoituksiin että pankkien antamien lainojen takaamiseen.
Miksi pankkeja tuetaan paljon muita aloja herkemmin? Pankkijärjestelmää on verrattu varsin osuvasti elimistön verenkiertoon. Elleivät pankit toimi, raha ei välity ostajan ja myyjän välillä, yritykset eivät saa investointejaan rahoitettua, kansainvälinen kauppa hyytyy ja talous kääntyy laskuun. Toisin sanoen talouden jalat puutuvat, ellei veri kierrä. Lisäksi yhteiskunnalliset vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin
muilla talouden alueilla.
| |
|
| |
Tom Liljeström, toimitusjohtaja
Tapiola Varainhoito Oy
Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus:
Diplomi-insinööri,
kauppatieteen maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Säästä rahaa, tuhlaa rakkautta.
|
| |
|
Mitä tästä sitten seuraa? Tukipaketit ovat suuria: jokaista yllämainitun maan kansalaista kohti noin 5000 euroa. Jos ja kun pankit kääntyvät taas voitollisiksi, saa toivoa, että valtiot myyvät osakkeet hyvällä tuotolla. Se keventäisi tulevaisuuden verotustarvetta. Lainojen takauksien osalta valtio on sikäli hyvä omistaja, että toimivalle yritykselle ei lyhytaikaisen rahoituksen loppumisen takia pistetä lappua
luukulle.
On valtioiden osallistumisella hintansakin. Pankkituki syö valtion muita mahdollisuuksia tukea taloutta suhdanteiden laskiessa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tukemispäätös oli parempi kuin päästää pankit nurin, mutta hintana on suhdannenousun siirtyminen kauemmas tulevaisuuteen.
Tom Liljeström
toimitusjohtaja
Tapiola Varainhoito Oy
---
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
