7.11.2008
Teksti: Matti Remes

	Kuva: Istockphoto

Euroopan keskuspankin neuvoston eilinen päätös alentaa EKP:n ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin oli markkinoilla odotettu ja toivottu uutinen. Tapiolan pääekonomisti ja apulaisjohtaja Jari Järvinen sanoo, että nykyisessä taloustilanteessa koronlaskulle ei ollut vaihtoehtoja.

”Elvyttäviä toimia tarvitaan, kun euroalue on ajautunut taantumaan. Samaan aikaan inflaatiopaineet ovat hellittäneet, joten EKP:n ei tarvitse pelätä hintavakauden horjumista”, Järvinen tiivistää.

Järvisen mukaan EKP:n korkopäätös on pidemmällä aikavälillä hyvä uutinen sekä osakesijoittajalle että asuntovelalliselle.

”Korkotason ollessa korkealla suositaan korko- ja rahamarkkinasijoituksia. Korkojen laskiessa osakkeista tulee taas suhteellisesti houkuttelevampia sijoituskohteita. Tämä piristää omalta osaltaan osakemarkkinoita.” 

Vaikutukset tuntuvat pienellä viiveellä

Asuntolainan ottajan arjessa EKP:n päätös ei heti tunnu. Ohjauskorko vaikuttaa kuitenkin pienellä viiveellä myös markkinakorkoihin.

”EKP:n koronalennus helpottaa osaltaan finanssimarkkinoiden jännitteitä. Pankit ovat olleet haluttomia lainaamaan toisilleen ja rahan hinta on noussut korkealle. Kriisin hellittäessä ylimääräiset riskilisät poistuvat ja myös asuntolainoissa käytettyihin viitekorkoihin on odotettavissa selvää laskua.”

Myös yritysten rahoitustilanteeseen koronalennukset tuovat helpotusta.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka rahatalouden keveneminen auttaa reaalitaloutta nousemaan pikkuhiljaa ylöspäin.” 

Lisää koronlaskuja tulossa

Torstain korkopäätös ei kuitenkaan vielä riitä nostamaan Euroopan taloutta nousuun. Järvinen arvioi, että EKP jatkaa koronalennuksia kulutuksen ja investointien elvyttämiseksi.

”Ohjauskoron pitäisi olla jo nyt noin kolmessa prosentissa. Reaalitalouden paineet johtavat uusiin alennuksiin. Uskon, että ensi vuonna koronalennukset jatkuvat ja ohjauskorko alkaa kakkosella. Jos taloudessa menee oikein huonosti, korko voi alkaa jopa ykkösellä.”

Koronalennusten puolesta puhuu Euroopan komission tuore arvio, jonka mukaan inflaatio rauhoittuu tänä vuonna 3,5 prosenttiin ja ensi vuonna 2,2 prosenttiin.

Inflaatiokehitystä kannattaa Järvisen mukaan pitää kuitenkin edelleen tarkasti silmällä.

”Riskinä on, että korkotason painuessa lähemmäs nollaa maailmanlaajuisesti, kasvu saattaa käynnistyä odotettua nopeammin ja hinnat lähtevät taas nousuun.”

Pidemmällä aikavälillä inflaatiota suurempi riski on kuitenkin deflaatio, Järvinen varoittaa. Deflaatiossa hinnat laskevat. Samalla vähenevät investoinnit ja kulutus, kun hintojen odotetaan edelleen laskevan. Näin ollen markkinoilla oleva rahamäärä vähenee suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. 

”Korkotaso elvyttää kulutusta ja inflaatiota ja torjuu sitä kautta deflaation uhkaa.” 

Obamalta tulossa uusi elvytyspaketti

EKP:n korkopäätöksen ohella optimismia markkinoilla on lisännyt Yhdysvaltain presidentin- ja kongressivaalien tulokset. Barack Obaman ja demokraattien voiton vaikutukset ovat Järvisen mielestä aluksi lähinnä psykologisia.

”George W. Bushin talouspolitiikka on sitonut myös seuraajan kädet, joten vaalivoittaja ei pysty välittömästi tekemään suuria muutoksia.”

Lähtökohdat Barack Obaman kaudelle ovat haasteelliset. Asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt turbulenssi johti laajamittaiseen finanssikriisiin ja edelleen talouden taantumaan. Kotimaisen kysynnän näkymät ovat heikot. Julkista taloutta painavat puolestaan kasvavat alijäämät.

”Uusi elvytyspaketti on joka tapauksessa tulossa mitä suurimmalla todennäköisyydellä.”

Vaalikampanjassa demokraatit puhuivat suuresta elvytyspaketista, joka sisältäisi erilaisia taloutta virkistäviä toimenpiteitä infrastruktuurihankkeista ruokakuponkeihin.

Heti Obaman voiton jälkeen pörssit lähtivät nousuun eri puolilla maailmaa.

”Markkinoilla haluttiin muutosta ja sitä nyt todennäköisesti myös saadaan. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet keskimäärin paremmat demokraattien kuin republikaanien aikana. Republikaanikausilla taas joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet keskimäärin paremmin.”

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi