4.7.2008
Teksti: Tiina Riippa
Euroopan keskuspankki EKP nosti torstaina 3.7. ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 4,25 prosenttiin. Tapiolan rahoitusmarkkinaekonomistin Timo Vesalan mukaan EKP:n viestien perusteella ei kuitenkaan ole odotettavissa koronnostojen sarjaa. EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet antoi tiedotustilaisuudessaan ymmärtää, että nykyinen rahapoliittinen tilanne tukee jo sinällään olemassa olevaa hintavakauden
tavoitetta.
Mitä enemmän korkoja nostetaan, sitä enemmän niitä pitää jatkossa laskea. Vesalan mukaan suhdanteiden lasku viittaa siihen, että EKP:n on pakko laskea korkoa viimeistään ensi keväänä.
Jos EKP kiristää linjaansa liikaa, euroalueen heikoissa maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, talouskasvussa voi nousta seinä vastaan. Suomessa vaikutukset eivät ole yhtä dramaattiset, Suomi on
pärjännyt euroalueen keskiarvoa paremmin. Kuluttajahintojen nousu ja inflaatio-odotukset jarruttavat kuitenkin täälläkin kasvua.
Markkinat ovat jo ennakoineet koronnostot
Miten ohjauskoron nosto tuntuu asuntovelkaisen suomalaisen taloudessa? Ei oikein mitenkään, nimittäin EKP:n korkopäätös ei välittömästi vaikuta markkinakorkoihin. Markkinat ovat itse hinnoitelleet tämän ja mahdollisen seuraavankin noston korkoihin sen jälkeen, kun EKP kesäkuussa vihjasi tulevasta koronnostosta. Pankit ovat sen jälkeen nostaneet prime-korkojaan. Tapiola Pankin Prime nousee 5 prosenttiin 11.7.2008.
Velkaantumisen pelon ja lisääntyvän epävarmuuden on ennakoitu hiljentävän asuntokauppaa ja laskevan asuntojen hintoja Suomessakin, mutta Vesalan mukaan tämä ei ole Suomen kannalta yhtä hälyttävä merkki kuin esimerkiksi Yhdysvaltain asuntokriisi. Suomessa kotitalouksien kulutuskykyä ja varallisuutta ei ole samalla tavalla sidottu asuntovarallisuuteen ja asuntojen arvonnousun varaan viritettyyn rahoituskuplaan, kuten
Yhdysvalloissa.
Suomessakin kotitalouksien säästämisaste on varsin matala, ja odotettavissa on, että yhä useampi kotitalous joutuu jatkossa ongelmiin velkaantumisen kanssa. Syynä on kuitenkin lähinnä korkojen nousu, eivät odottamattomat varallisuusmuutokset.
Vesala kuitenkin lohduttaa korkotaakan kanssa painivia: ”Parin vuoden perspektiivillä uskon, että markkinakoroissa ollaan nyt huipputasoilla. Kun subprime-kriisin aiheuttamat riskilisät vähitellen sulavat ja EKP:n ohjaus kevenee, uskon, että meillä on alemmat korot vuoden päästä.”
EKP pyrkii taltuttamaan inflaatio-odotukset
Vesalan mukaan koronnosto oli lopulta odotettu, vaikka Tapiola Pankin suhdannekatsauksessa kesäkuussa koron ennakoitiin pysyvän entisellä tasollaan.
”Kesäkuun arvio perustui siihen, että olemme jo pitkään nähneet suhdanteiden olevan selvästi jäähtymässä. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin FED:in korkopäätökset ovat menneet aivan toiseen suuntaan. Kesäkuun alun jälkeen EKP:n piiristä on kuitenkin useampaan otteeseen viestitetty koronnoston tarpeesta, joten torstainen liike oli hyvinkin odotettu”, Vesala arvioi.
Hänen mukaansa koronnoston merkitys on tietyllä tavalla symbolinen. EKP ei voi varsinaisesti vaikuttaa kuluttajahintojen nousuun, sillä se johtuu eritoten öljyn ja ruoan hinnan noususta – ei euroalueen talouden ylikuumenemisesta. Koronnostolla on kuitenkin merkitystä siinä mielessä, että EKP pyrkii taltuttamaan yritysten ja kotitalouksien inflaatio-odotuksia.
”Jos EKP onnistuu tässä, vältymme 1970-luvun kaltaiselta hintojen ja palkkojen nousukierteeltä, joka johti todella sitkeään inflaation nousuun”, Vesala sanoo.
Korkoa nostettiin, vaikka jo tiedetään, että suhdanteet ovat muutenkin jäähtymässä. ”EKP päätti uhrata lyhyen ajan kasvun, jotta euroalueen kilpailukyky säilyisi pitkällä tähtäimellä."
Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi
