Yritystoiminnassa pehmeistä arvoista tulee kovia

Yrittäjä Jaakko Heinimäki ei erottaisi yritystoiminnassa kovia ja pehmeitä arvoja toisistaan. Numerot vaativat tuekseen intohimoa, isoa sydäntä. Lopulta molemmat näkyvät viivan alla.

Jaakko Heinimäki saapuu paikalle reissujuhtana. Selässä on mandoliini ja kädessä banjo-kotelo, kohta on alkamassa folk-bändi Petty Pilgrimsin (Raukat Pyhiinvaeltajat) harjoitukset.

Monitoimiyrittäjällä on monta rautaa tulessa, mutta yritystoiminnan ohella elämään on mahduttava muutakin.

Työroolissaan Heinimäki toimii esimerkiksi työnohjaajana ja työyhteisövalmentajana, tietokirjailijana ja viestijänä. Nämä yrittäjän hatut hän on pystynyt yhdistämään kiertäessään LähiTapiolan yrittäjäilloissa puhumassa työhyvinvoinnista.

Nyt kysyimme myös papin ja teologin koulutuksen saaneelta viisaalta mieheltä hänen näkemystään siitä, miten talouden kovat, jopa raa’at arvot olisivat yhdistettävissä toiseen ääripäähän: pehmeisiin arvoihin, humaanisuuteen, hengellisyyteen.

Vaan eiväthän ne hänen mielestään mitään ääripäitä ole.

– Vastustan koko ajatusta, että talous olisi kova asia ja jotenkin humaanisuuden vastakohta.

– Usein ajatellaan, että talousasiat ovat jotenkin kiistattomasti, numeroiden tasolla osoitettavia, ”kovia” asioita. Viime kädessä kuitenkin se, miten yritys pärjää esimerkiksi rehellisyydessä, kertoo myös sen, mitä viivan alla näkyy. Tätä kautta arvot ja moraali ovat todella kovaa kamaa, Heinimäki perustelee.

Tästä ei esimerkkejä tarvitse kaukaa hakea. Riittää kun lukee päivän talousuutisia.

Heinimäki ei halua nostaa ketään esiin, mutta sanoo miettineensä, minkälaista esimerkiksi Nokian Renkaitten työntekijöillä on tällä hetkellä työssään valtavan mainekriisin keskellä. Kun kaikki kysyvät, puhuvat ja miettivät: työkaverit, naapurit, ystävät.

Taloudenpidon lisäksi intohimoa

Yrityksistä sanotaan, että niiden tehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa. Itsekäs lähtökohta.

– Toki taloudellinen struktuuri on se yritystoiminnan perusta – mutta sitä voisi verrata talon sokkeliin. Ja kun rakennetaan talo, kuka haluaisi asua sokkelissa! Tarvitaan seinät, se itse talo, joka on paljon tärkeämpi kuin sokkeli, Heinimäki vertaa ja jatkaa:

– Taloushan juontaa sanana kreikan kielen talo-sanasta oikos. Samoin ruotsin hushåll tarkoittaa talon pitämistä pystyssä. Sitähän se tarkoittaa yrityksissäkin: se yritystenkin huusholli on pidettävä kunnossa.

Vaan jos yrityksessä ei ole intohimoa, ei se ainakaan minua sijoittajana kiinnostaisi.

– Ja kyllä minä menisin syömään ravintolaan, jossa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita ruoasta, toissijaisesti tuloista.

Tässäkin mielessä nämä niin kutsutut pehmeät asiat kääntyvät Heinimäen mukaan menestykseksi ja numeroiksi.

Miestä kiusaa ajatus, että talouselämä tai markkinavoimat olisivat joku todellisuudesta irrallinen taho, jolla on oma tahto.

– Ei ole olemassa markkinavoimia – se ollaan me, ihmiset: se mitä ihmiset haluaa, tai pannaan haluamaan. MUN toiveet, halut, unelmat, siitähän markkinavoimissa on lopulta kyse; ihmisen sielusta.

– Ja lopulta tämäkin kiertyy siihen, että muiden ymmärtäminen ja arvostaminen kiertyy menestymiseksi.

Pehmeät arvot eivät saa olla luksusta

Ovatko yrityksen arvot kovemmat näin tiukkoina aikoina?

– On yleinen harhaluulo, että pehmeät arvot ovat ikään kuin luksusta, jota voidaan harrastaa kun on rahaa. Kun on tiukkaa, niistä voidaan pihistää.

– Holtiton rahankäyttö on tyhmää aina, mutta jos karsitaan, ei pitäisi karsia ensimmäisenä niistä inhimillisistä asioista, jotka ei näyttäisi liittyvän tuloksen tekemiseen.

– Silloin kun ajat ovat kovat, silloin pitäisi ennen kaikkea katsoa, mistä se huojennus löytyy, pehmittämään kovien aikojen kovuutta: esimerkiksi porukkahengestä.

Sinänsä ei Heinimäen mukaan ole kyse ole mistään eksoottisesta asiasta, mitä pienyrittäjäkin ei voisi itse osata.

Omallatunnolla ja järjellä pärjää pitkälle. Tarvittaessa asiantuntemusta voi ostaa muilta.

Olen kuulevinavi myyntimiehen äänen humanistisen puheen keskeltä.

Usko ei kuulu muihin sfääreihin

Ehkä se kertoo Heinimäen omasta kristillisestä ihmiskäsityksestä, jossa uskoa ei tarvitse irrottaa arjesta tai yrittäjyydestä.

Hän sanoo tunnistavansa omasta kristillisyydessään Pelastusarmeijan ”Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa” -ajatusmaailman. Siihen hän tutustui jo poikasena, ollessaan Pelastusarmeijan päiväkodissa eli ”seimessä”, kuten silloin puhuttiin. Lapsuudenkoti sinänsä ei ollut erityisen uskonnollinen.

– Pelastusarmeijan toiminta on sellaista vähäeleistä itsensä likoon laittamista: ei nosteta itseä jalustalle eikä irroteta uskoa arjesta, kurkotella jonnekin arkea suurempiin sfääreihin. Siihen minäkin uskon.

Toisaalta hän ei koe hengellisyyden olevan ristiriidassa yrittäjyyden kanssa.

– Matteuksen evankeliumin kohta: ” Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?” on aina puhutellut minua.

– Siinä on jotain faustilaista: hyvinkin elinkelpoinen ajatus. Meistä jokaisen on hyvä miettiä, mistä kaikesta on valmis luopumaan minkäkin eteen.

– Onneksi vaurastuminen ei ole koskaan tuntunut minulle houkuttelevalta, Heinimäki sanoo.

heinimakijaakko_03_750x450

Intohimosta ammatillista pääomaa?

Heinimäen oma tie yrittäjäksi alkoi pikku hiljaa. Hänet mielletään julkisuudessa helposti papiksi, jonka koulutuksen hän on toki saanut, mutta työurallaan hän on ollut tavalla tai toisella aina tekemisissä viestinnän kanssa: ensin kirkollisessa keskusjärjestössä, sitten toimittajana Kirkko ja Kaupunki -lehdessä. Työnsä ohella hän muun muassa kirjoitti yläasteen ja lukion oppikirjoja, ja päätyi käsikirjoittajaksi Pekka Lehdon elokuvaan.

– Minulla oli kiva työ ja kivat työkaverit, kiva perhe: pari pientä lasta ja keskikokoinen vaimo, sekä sekalaisia kirjoitushommia.

Vaan paletti ei pysynyt kasassa. Heinimäki kertoo tajunneensa, että edessä on valinta, jossa joku tippuu pois, ja hän halusi itse vaikuttaa siihen mikä lähtee. Niinpä palkkatyö sai luvan jäädä paletista pois.

Yrittäjän työ ei ole ollut lainkaan sellaista kuin Heinimäki kuvitteli. Kohdalle on osunut kiinnostavia töitä, joihin on ollut etuoikeus päästä mukaan, ja hienoja ihmisiä.

Ja on hienoa tehdä sellaista, mille sydän palaa.

Sitä hän kehottaa muillekin yrittäjyyttä pohtiville: miettimään, onko keinoja, joilla kääntää omia intohimojaan ammatilliseksi pääomaksi?

Se on terve pohja myös tasapainoiselle yrittäjyydelle.

Teksti: Teija Laakso
Kuvat: Vesa Tyni

Jaakko Heinimäki: Näin jaksat työssä ja arjessa