Korkosijoittajaa uhkaavat poliittiset riskit

Alkaneena vuonna ei riitä, että korkosijoittaja seuraa keskuspankkien rahapolitiikkaa. Myös USA:n uusi presidentti ja Ranskan vaalit vaikuttavat korkoihin, muistuttaa LähiTapiolan korkojohtaja Peter Castrén.

Vuonna 2017 korkosijoittajalla on paljon muutakin seurattavaa kuin perinteiset keskuspankkien kokoontumiset. Ensimmäisenä on edessä Yhdysvaltain presidentinvaihdos ja Donald Trumpin valtakauden alku.

-USA on avainasemassa ei ainoastaan omien, vaan kaikkien muidenkin korkomarkkinoiden kannalta. USA:n kehitys vaikuttaa aina myös Eurooppaan, muistuttaa LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castrén.

Markkinaodotukset ovat jo kertaalleen heittäneet häränpyllyä Trumpin suhteen. Ennen vaaleja oletettiin Trumpin valinnan säikyttävän osakesijoittajia myymään sijoituksiaan, mikä johtaisi korkojen laskuun. Sitten markkinoilla päätettiin kuitenkin uskoa Trumpin lupauksiin reippaasta velkaelvytyksestä ja investoinneista. Osakkeet kirivät ennätyslukemiin ja myös korot ovat nousseet paljon.

-Tällä hetkellä markkinoiden ajatus on antaa Trumpille mahdollisuus. Mutta paljon lupauksia on hinnoiteltu kursseihin – jos tulee poliittisia konflikteja, voi olla että markkinat pettyvät. Joka tapauksessa ollaan vuoden toisella puoliskolla ennen kuin politiikan vaikutukset näkyvät, Castrén sanoo.

USA:ssa lisää koronnostoja

USA:n talous oli joka tapauksessa hyvässä nousuvedossa jo ennen presidentinvaihdosta. Joulukuussa keskuspankki Fed nosti odotetusti ohjauskorkoaan. Markkinaodotuksiin on hinnoiteltu vielä kaksi koronnostoa, todennäköisesti loppukeväästä ja alkusyksystä.
USA:ssa ollaan siis jo sikäli normaalissa rahapoliittisessa tilanteessa, että negatiivisista koroista on päästy eroon toisin kuin Euroopassa.

-Kyllä koko USA:n korkokäyrä on nollan yläpuolella, mutta kun korkojen suunta on epäselvä, sinne on hankala sijoittaa, Peter Castrén toteaa.

Euroopassa elvytystä, riskit poliittisia

Euroopassa talouskehitys ei ole yhtä vahvaa kuin Atlantin takana. Euroopan keskuspankilta ei odoteta koronnostoa, vaan taloutta tukevan velkapaperien osto-ohjelman jatkamista. Castrén arvioi sekä pitkän että lyhyen korkotason pysyvän edelleen matalalla.
Täälläkin seurattavat riskit ovat enemmän poliittisella puolella, esimerkkinä Ranskan presidentinvaalit toukokuussa. Lisäksi vaikuttavat Hollannin parlamenttivaalit maaliskuussa, Brexitin eteneminen ja Italian vaalien mahdollinen aikaistuminen tälle vuodelle.

-Huolet varsinkin Ranskan suhteen ovat suuret. Jos äärioikeisto pääsee valtaan, se lisää epävarmuutta markkinoilla.
Epävarmuus näkyy jo nyt Ranskan ja Saksan korkoeron kasvuna. Saksan valtionlainoja pidetään edelleen turvasatamana, vaikka Saksassakin on vaalit tulossa. Siellä ei kuitenkaan Castrénin mukaan ole odotettavissa yhtä dramaattisia liikkeitä kuin mahdollisesti Ranskassa.

Brexit-neuvottelut pitävät EU:n varpaillaan

Poliittisen epävakauden lisääntyminen toisi riskilisää myös yrityslainojen korkoihin. Samoin myllerrys osakemarkkinoilla kasvattaisi riskilisää.

Britannian Brexit-linja on pääministeri Theresa Mayn tuoreen linjapuheen perusteella kallistumassa kovan vaihtoehdon suuntaan, vaikka joitain lieventäviä kommenttejakin puheeseen mahtui.

-Neuvottelut EU:n kanssa kestävät kuitenkin arviolta pari vuotta, joten epävarmuus ehdoista ei katoa lähitulevaisuudessa. Markkinathan eivät pidä epävarmuudesta, mikä vaikuttaa negatiivisesti varsinkin Britannian talouteen, mutta jossain määrin myös EU:hun, Castrén sanoo.

Peter Castrénin vinkit korkosijoittajalle

• Eurooppalaiset yrityslainat tarjoavat tänä vuonna todennäköisesti parhaita tuottonäkymiä. Niiden korkotaso on ylempänä kuin riskittömien lainojen ja se pysynee suhteellisen vakaana.
• Yhdysvaltojen korkotaso on ylempänä kuin Euroopan, mutta sinne sijoittavan pitää muistaa valuuttariski. Myös presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka sisältää riskejä.
• Nouseviin korkoihin voi periaatteessa varautua sijoittamalla lyhyempiin korkopapereihin, mutta käytännössä niiden tuotto jää nykytilanteessa olemattomaksi.

Teksti: Heidi Hammarsten
Kuva: Jetro Stavén